Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari luotasi asunnottomuustyön näkymiä

Avaussanojen jälkeen seminaarin käynnisti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen videotervehdys. Ministeri esitti puheenvuorossaan huolensa erityisesti asunnottomien nuorten tilanteesta ja ilmoitti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän asunnottomuusohjelman käynnistyvän syksyllä.

Valtiovallan tervehdystä seurasi KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen puheenvuoro, jossa hän käsitteli hallituksen politiikkalinjausten vaikutusta asunnottomuuden kehitykseen Suomessa. Parkkosen arvion mukaan hallitusohjelman asunto- ja sosiaalipoliittisten toimenpiteiden takia tavoitetta pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta ei tulla tavoittamaan. Myönteisenä asiana nostettiin asunnottomuusohjelma, jonka koordinointi sijoittuu ympäristöministeriölle ja ARAlle. Parkkonen peräänkuulutti alan toimijoiden yhteistyön arvoa ja merkitystä tulevien vuosien aikana.

Päivän puheenjohtajana toimiva ARAn johtaja Jarmo Lindén kertoi puheenvuorossaan ARAn ajankohtaisista asioista ja hallitusohjelman vaikutuksista ARAn toimintaan.  ARAn tukeman asuntotuotannon määrä tulee vähentymään merkittävästi ja ARA saa uusia tehtäviä STEAn asumiseen liittyvien avustuksien siirtyessä ARAlle.  Lindénin mukaan ARA valmistelee hallitusohjelman mukaista asunnottomuuden ennaltaehkäisyn suunnitelmaa yhdessä yhteistyöverkoston kanssa.

Tampereen kaupunginvaltuutettu Mikko Aaltonen yhdisti puheenvuorossaan paikallisen ja eurooppalaisen näkökulman. Aaltonen toimii EU:n alueiden komiteassa ja toi viime keväänä muun muassa sosiaalipolitiikkaan keskittyvän SEDEC-valiokunnan vierailemaan Tampereelle sekä tutustumaan Suomen asunnottomuustyöhön. Puheenvuorossaan hän painotti Suomen arvokasta asemaa asunnottomuuden poistamisen edellä kävijänä. Suomessa on näytetty, että asunnottomuuden poistaminen on mahdollista. Aaltonen huomautti, että hyviä tuloksia aikaan saanut Asunto ensin -malli vaatii taustalleen asumisen tukemisen rakenteita kuten kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja julkisen sektorin tukiverkoston.

Järjestöjen ja hyvinvointialueiden rooli asunnottomuustyössä

Järjestötyön näkökulmaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen toi STEAn johtajan Hanna Heinosen sekä SOSTEn pääsihteerin Vertti Kiukaan puheenvuorot. Heinonen esitteli STEAn avustuksilla toteutettua toimintaa. Järjestöt pystyvät tavoittamaan marginaalissa olevia kohderyhmiä todella hyvin sekä reagoimaan nopeasti ja mukauttamaan toimintaansa muuttuviin tarpeisiin. Järjestöillä on tärkeä rooli myös asunnottomien ja asunnottomuusvaarassa olevien osallisuuden parantamisessa palvelujen suunnittelussa. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on, että STEAn avustuksiin odotetaan noin 100 miljoonaan leikkauksia ja keskustelua leikkausten kohdentumisesta on vielä edessä. Vertti Kiukas toi esiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kentän koon ja merkityksen valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli on erittäin suuri nimenomaan asunnottomuuskentällä sekä asunnottomuuteen linkittyvillä alueille kuten päihde- ja mielenterveystyössä. Asunnottomuustyötä tekevien järjestöjen mahdollisuudet rahoittaa toimintaansa varainhankinnalla ovat heikot ja STEAn rahoitus on asunnottomuustyön kannalta ratkaisevassa asemassa.

Hyvinvointialueiden teemasta jatkoi Tuukka Salkoaho. Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtajana toimiva Salkoaho käsitteli puheenvuorossa asunnottomuuden poistamisen toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan hyvinvointialue laatii yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa asunnottomuuden poistamisen toimenpideohjelmaa, joka antaa asunnottomuustyölle strategiset suuntaviivat tuleville vuosille. Salkoaho korosti lukuisten asiantuntijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen arvoa asunnottomuuden torjumisessa.

Asunnottomuustyön uusia tuulia

Seminaarin toisella puoliskolla siirrettiin näkökulmaa ylätasolta kohti käytäntöä: asunnottomuustyötä, kohtaamisia ja kokemuksia asunnottomuudesta. Tästä esimakua antoi musiikkivideo, jossa kurkistettiin asunnottomuutta kokevan äänimaailmaan. Pirkanmaan hyvinvointialueen projektipäällikkö Elina Karri kertoi teoksen sanoitusten syntyneen asunnottomuutta kokeneiden kynistä.

Moniammatillisesta liikkuvan työn mallia esittelivät professori Annalisa Sannino ja emeritusprofessori Yrjö Engeström Tampereen yliopiston RESET-tutkijatiimistä. He esittivät, että moniammatillisen liikkuvalla työllä, tai niin sanotulla saattaen vaihtamisella, voi olla ratkaiseva vaikutus asunnottomuuden poistamiseen Suomessa – samaan tapaan kuin Nimi ovessa -raportti oli käänteen tekevä suomalaisen Asunto ensin -mallin synnyssä. Saattaen vaihtamiseen perustuvalla työllä tuetaan asiakasta niin, ettei tämä putoa palvelujen ulkopuolelle ja korjataan palvelujärjestelmän aukkoja ja katkoja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Malli voisi toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen kentällä suunnannäyttäjänä, miten laadukasta ja vaikuttavaa liikkuvaa työtä tehdään. Annalina Sannino ja Yrjö Engström esittelevät moniammatillisesta liikkuvasta työtä tehtyä tutkimusraporttia ja työpajasarjan tuloksia Asunto ensin Verkostokehittäjien seminaarissa 11.12.2023. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.

Asumisspalvelujen tehtäväpäällikkö Arja Wallenius esitteli puheenvuorossaan vuoden alussa avatun Koisoniityn palvelukeskuksen toimintaa. Koisoniityssä asukkaille tarjotaan mm. kuntouttavaa työtoimintaa, ympärivuorokautista palveluasumista ja matalan kynnyksen päivätoimintaa. Palvelukeskus on suunnattu asukkaille joiden asuminen muissa asumisratkaisuissa ei ole useista yrityksistä huolimatta onnistunut.

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö ja yhteisösosiaalityön johtava ohjaaja Johanna Nurmiranta esittelivät puheenvuorossaan asunnottomuutta poistavaa ja ennaltaehkäisevää yhteisösosiaalityötä. Yhteisösosiaalityössä viranomaiset tuodaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin ja mukaan myös epävirallisiin kohtaamisiin. Läsnäololla yhteisöissä päästään kiinni ihmisten arkeen ja tarpeisiin sekä pystytään tarjoamaan tarvittavaa tukea.

#rumatluvut -hashtagista tuttu sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Stina Oksa kertoi seminaariyleisölle asunnottomuuteen liittyvistä luvuista ja tilastoista. Oksa huomautti, että tilastot osoittavat köyhyyden koskettavan yhä suurempaa osaa suomalaisista ja asunnottomuuden riski uhkaa nousta.

Seminaarin päätti kokemusasiantuntija Brita Orenius, joka jakoi yleisölle oman kokemuksensa lapsiperheen asunnottomuudesta ja tiestä asunnottomuuden kokemuksista eteenpäin. Sosiaalitoimen asiakasraadista Orenius löysi kokemusasiantuntijakoulutukseen, jolla oli voimaannuttava merkitys ja lopulta johti työhön kokemusasiantuntijana ja palveluneuvojana sosiaalitoimessa.

Valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin järjestivät Asunto ensin Verkostokehittäjät, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan hyvinvointialue, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos, Y-Säätiö, sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Y-Säätiö ja Asunto ensin Verkostokehittäjät kiittävät kaikki seminaariin osallistuneita ja muita järjestäjiä.