Schjerfbeck ja muoti keskiössä Villa Gyllenbergin kevätnäyttelyssä

Schjerfbeck ja muoti

Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. 

Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.

”Haluamme nostaa esiin tämän taiteesta ja muodista innostuneen puolen sekä Helene Schjerfbeckistä että monesta muusta suomalaisesta taiteilijasta. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana taiteelle, joka koetaan yleväksi ja ajattomaksi. Moderni taide ja moderni muoti kietoutuvat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin teokset ja hänen kirjeenvaihtonsa havainnollistavat tätä oivallisesti”, kertoo Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.   

Historiallista pukuloistoa

Erityisesti muotokuvataiteessa pukeutumisella on ollut keskeinen rooli ja näyttelyssä Schjerfbeckin teosten rinnalle tuodaan yli kahdenkymmenen muun suomalaistaiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia.  Esimerkiksi Albert Edelfelt (1854–1905) ja Gunnar Berndtson (1854–1895) inspiroituivat muodin maailmasta, ja heidän teoksissaan asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa.

Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä esitellään noin kolmekymmentä aikakauden pukua vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin. Näyttelyssä tuodaan esiin myös pukujen valmistuksen ja ateljeemuodin historiaa.

”Haluamme että näyttelykävijät pääsevät näkemään menneiden aikojen pukuja ja tutustumaan muodin kulttuurihistoriaan. Puvut viestivät kantajiensa identiteetistä ja yhteiskunnallisesta asemasta, ja pukuhistoria auttaa tulkitsemaan taideteoksia ja niissä esiintyviä ihmisiä”, Nylund toteaa.

Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo ja Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sen teemaan liittyvä, runsaasti kuvitettu kirja suomeksi ja ruotsiksi (Kustannusosakeyhtiö Parvs). Julkaisu sisältää useita muoti- ja taidehistorian asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja. Näyttely on osa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta.

Opastusvaraukset

villa@gyllenbergs.fi

Osoite

Kuusisaarenpolku 11
00340 Helsinki