Audiomedia Oy

Paperiliiton Petri Vanhala: Suomi tarvitsee yhteisen tarinan metsistä

Jaa

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää metsäkeskustelua. – Meidän pitäisi löytää yhteinen tarina metsistämme EU:n suuntaan. Nyt keskustelun äärilaidat ovat kaukana toisistaan, ja Brysseliin menee liian monta erilaista viestiä. Komissio voi aina valita oman linjansa, kun meillä ei ole yhtenäistä näkemystä.

Petri Vanhala
Petri Vanhala

–Meillä on kansallinen velvollisuus luoda yhteinen tarina Suomen metsistä, josta käytävää keskustelua on ohjattava Suomesta.

Metsätalouden arvoketju alkaen metsänomistajista ja motokuskeista tehdaspäähän kokee Vanhalan mukaan, että heitä syyllistetään. – Nyt monimuotoisuudella ja luontokadolla lyödään kaikkia metsän ja sen parissa töitä tekeviä, vaikka ilmastomuutoksen ongelma on fossiilisten käytössä. Jos metsillä halutaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, niitä pitää istuttaa muualle, muistuttaa Vanhala.

–EU:n metsäaloitteisiin tulee Suomen vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Me vaikutamme liittona SAK:n kautta ja yhteisenä rintamana Metsäteollisuuden ja MTK:n kanssa. Se, että pystymme esiintymään yhdessä rintamassa, on Suomen vahvuus.

Äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua

Vanhalan mukaan äärilaidat hallitsevat metsäkeskustelua. – Uskon että elokapinan kaltaiset liikkeet ovat tulleet jäädäkseen. Toisessa päässä ovat ne, jotka näkevät puussa pelkän raaka-ainearvon. Ymmärrys metsien ja sen varassa olevien työpaikkojen merkityksestä tuntuu unohtuvan siellä, missä työpaikka tai toimeentulo ei ole suoraan vaan näkymättömän välillisesti kiinni metsätaloudesta.

–Kun minulla on ollut tilaisuus tutustua metsätalouteen ja metsäteollisuuteen eri puolilla maailmaa, voin sanoa, että meillä on maailman parasta metsänhoitoa ja vastuullista teollisuutta. Tässä tuntuu olevan paljon tietovajetta, mikä näkyy metsäkeskustelussa. Medialla on iso vastuu oikean tiedon tuottamisessa, kun keskusteluun tarvitaan tunteiden sijaan faktoja.

Vanhala kysyy, montako päivää me tulisimme toimeen ilman metsäteollisuuden arjen tuotteita. – Onko parempi hallita niiden tekeminen täällä hyvin, vai tuoda maailmalta. Tuotteiden kysyntä ei häviä, mutta työpaikat ja vientitulot häviävät Suomesta, jos ajamme teollisuutta alas.

–Myös ilmastotavoitteiden kannalta metsäteollisuuden pysyminen Suomessa on parempi kuin hiilivuoto maailmalle.  Esimerkiksi massiivisesti eukalyptuspuuta viljelevässä Uruguayssa on valtava vesipula.

Vanhala pitää hakkuita rajoittavia poliittisia päätöksiä mahdottomina. – Uskon, että hakkuumäärät asettuvat tulevaisuudessakin nykyiselle kestävälle tasolle. Vapaaehtoisuus on ainoa mahdollisuus hakkuiden rajoittamiseen ja suojelun lisäämiseen. Sillä pitää olla myös maksaja.

Puupula saattaa johtaa uusien tehtaiden sulkemiseen

Vanhala muistuttaa, mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut vuoden 2006 jälkeen, jolloin Voikkaan tehdas lakkautettiin. – Rakennemuutos on jatkunut rajuna. Olen nähnyt monta sammuvaa tehdasta ja sen myötä hiipuvia kyliä ja kaupunkeja, kun metsäsektorin veroäyrejä ei enää kerry. 

–Metsien käyttöä koskevassa keskustelussa tulisi muistaa koko metsäklusterin arvoketjun merkitys maakuntiin. Itä-Suomi ja erityisesti Suomen metsäteollisuuden keskittymä Kaakon kulma on erittäin riippuvainen metsäteollisuudesta. Ei siitä saa tulla vain Naton rajan nähtävyyspaikkaa, vaan metsäsektorin toimintaedellytykset tulee turvata. Itä-Suomen asuttuna pitämisellä on myös turvallisuuspoliittinen merkitys.

Vanhala kysyy, kumpi on tärkeämpi tunnin juna Turkuun vai Itä-Suomen ratayhteyksien kunnostaminen vientiteollisuuden tarpeisiin. – Pelkona on, että Venäjän raakapuun tuonnin loppumisen myötä, tehtaiden lakkautukset eivät ole vielä tässä. Erityisesti harmittaa Sunilan sulkeminen, koska siellä oli vahvaa uuden biohiilen kehitystyötä. 

–Varsinkin Kaakon tehtaille Venäjän puuntuonnilla oli suuri merkitys. Nyt puuttuva 10-15 miljoonaa kuutiota pitäisi pystyä saamaan kotimaasta, Baltiasta ja Ruotsista. Vaikka meillä on hankintaketju Ruotsiin, jää nähtäväksi, miten kauan sieltä voimme tuontia jatkaa ennen kuin Ruotsin oma teollisuus alkaa siitä kärsiä.

Uudet tehdasinvestoinnit perusteltuja

Uusia metsäteollisuuden investointeja Vanhala pitää perusteltuina, koska ne korvaavat käytöstä poistuvia vanhoja laitoksia. – Uudet tehtaat nielevät paljon puuta, mutta samalla raakapuun käyttö loppuu sammuvilta yksilöiltä. On hyvä muistaa, että olemme metsänhoidossa tehneet paljon asioita Suomessa oikein, koska metsät tuottavat ennätysmäärän raaka-ainetta.

–Metsäteollisuuden rakennemuutokseen olemme heränneet liian myöhään. Uusissa tuotteissa on valtavia mahdollisuuksia, kun jalostusarvo ja laadun arvo kasvavat. Sellu ei ole bulkkia, vaan pohja puukuituun pohjaaville tekstiilin tapaisille uusille tuotteille.

Uusien tuotteiden valmistus tulee Vanhalan mukaan turvata Suomessa. – Meillä on paljon uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, joiden sijoittumista tänne tulee kaikin tavoin tukea ja edistää. Vaikka yritystukia on helppo leikata, on muistettava, että metsäteollisuuden yritykset ovat parhaita veronmaksajia, jolloin oikeana aikaan ajoitetut tukieurot tulevat takaisin.

–Myös puurakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, jonka parissa tehdään Suomessa hienoa tutkimus- ja kehitystyötä. Vaikka betoniteollisuus lobbaa vahvasti omasta puolestaan, uusiutuva ilmastoystävällinen puurakentaminen tulisi saada teollisen rakentamisen valtavirtaan.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petri Vanhala
petri.vanhala@paperiliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye