Yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia aiotaan nostaa 500 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. Esimerkiksi hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa on tarkoitus nostaa 15,50 eurosta 30 euroon vuoden vaihteessa. Maan hallitus perustelee uudistusta julkisen sektorin hoitojonojen purkamisella.

- Paheksumme sitä, että suuhygienistin toimenpiteet ovat jäämässä korotetun Kela-korvauksen ulkopuolelle. Julkisia hoitojonoja tulee purkaa niin ennaltaehkäisevässä kuin korjaavassakin suun terveydenhoidossa, sanoo Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen.

Aikuisväestöstä vajaa puolet käyttää hammashoitoon yksityissektorin Kela- eli sairausvakuutuskorvaukseen oikeutettuja palveluja julkisen hoidon sijaan. Kela-korvauksen saa sekä yksityisen hammaslääkärin että suuhygienistin toimenpiteistä. Nyt kuitenkin ainoastaan hammaslääkärien osalta Kela-korvauksen tasoa ollaan korottamassa mutta suuhygienistien ei.

- Nykyisin hammashoidon korvauksista suurin osa menee korjaaviin hoitoihin, joiden määrää on jo hallitusohjelman mukaisesti saatava vähennettyä. Korjaava paikkaushoito on kallista sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Lisäksi korjaava hoito lisää ympäristökuormitusta. Hallitusohjelma korostaa kyllä ennaltaehkäisyä, mutta tämän tulisi näkyä myös konkretiana.

-  On myös suuhygienistien ja hammaslääkäreiden työtä ja potilaita eriarvoistavaa, jos vain lääkärien korvauksia korotetaan. Aikaisemmin molempien ammattiryhmien Kela-korvauksia on tarkasteltu samassa yhteydessä.

- Kannatamme yksityisen hammashoidon Kela-korvauksen nostamista, koska julkisessa hammashoidossa jonot ovat pitkiä. Uudistus ei saa kuitenkaan johtaa terveyspalveluiden hintojen nousuun, vaan hyödyn on kanavoiduttava kansalaisille. Lisäksi on huolehdittava hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta ja houkuttelevuudesta työnantajana, Jääskeläinen sanoo. 

Lähetteestä Kela-korvauksen
ehtona tulisi luopua

Suomen Suuhygienistiliitto esittää myös, että suuhygienistin toimenpiteistä saa jatkossa Kela-korvauksen ilman hammaslääkärin määraystä. 

Suuhygienisti on laillistettu terveyden edistämisen asiantuntija, jonka osaamiseen kuuluvat sairauksien ennaltaehkäisy, suu- ja hammassairauksien varhaishoito, suun terveyttä ylläpitävät hoidot sekä suun terveydentilan kartoitus. Suuhygienistin koulutus antaa myös valmiudet arvioida, milloin hammaslääkärin hoitoa tarvitaan.

- Hammaslääkärin määräyksestä luopuminen luopuminen madaltaisi kynnystä hakeutua suuhygienistin sairauksia ehkäisevään hoitoon ja karsisi kustannuksia lisäävää päällekkäistä työtä, liiton puheenjohtaja Virve Jääskeläinen perustelee.

- Väestön ikääntyminen lisää hoidon tarvetta. Suuhygienisti tulee nähdä keskeisenä toimijana, jotta laadukas suunhoito toteutuu ja erilaiset palvelumuodot, kuten kotiin tai hoivakoteihin vietävät palvelut toimivat, Jääskeläinen muistuttaa.

Lisätietoa: puheenjohtaja Virve Jääskeläinen, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry, puh. 040 572 4632. puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi