Neuvottelut Helsingin vuoden 2024 talousarviosta alkavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen Helsingin kaupungin talousarviovalmistelu on muuttunut siten, että nykyisin kaupungin toiminnot jakautuvat talousarviossa kunta-Helsinkiin ja valtionosuusrahoitteiseen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja muista toimintatuotoista. Kunta-Helsinki tarkoittaa Helsingin kaupunkia ilman sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan menoja. Kunta-Helsinki sisältää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kaupunkiympäristön toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kaupunginkanslian.

Panostuksia kasvuun ja palveluiden kehittämiseen

Helsingin väestön kasvu edellyttää suuria investointeja kasvavan kaupungin toimivuuteen sekä palvelutarpeen kasvun vaatimiin uusiin toimitiloihin. Panostukset kasvuun ja palveluiden kehittämiseen kasvattavat aikaisempaa enemmän toimintamenoja. Samaan aikaan verotulojen kasvu on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusmuutosten myötä sekä kansainvälisen talouden epävarmuuden seurauksena tulevina vuosina epävarmalla pohjalla.

Helsingin kasvu jatkuu, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ja luvitukset ovat vähentyneet aiemmista huippuvuosista. Asuntoja arvioidaan valmistuvan kuluvana vuonna 7 000 ja vuonna 2024 vajaa 6 000. Rakentaminen jatkuu Helsingissä suuremmilla projektialueilla ja täydennysrakentamisena eri puolilla kaupunkia. Asuntoja on eniten rakenteilla Kalasataman ja Pasilan projektialueilla. Asuntomarkkinan ja rakentamisen elpymisen on ennustettu tapahtuvan jo vuoden 2024 aikana toimintaympäristön vakiintumisen myötä.

Ennusteen mukaan Helsingissä on vuoden 2023 lopulla 672 213 asukasta. Vuosina 2023–2024 väestönkasvun ennustetaan olevan lähellä 2010-luvun huippuvuosia, noin 8 200 asukasta vuodessa, mutta hidastuvan vuodesta 2025 eteenpäin hieman alle 7 000 asukkaaseen vuodessa. Suuri osa väestönkasvusta tulee vieraskielisistä. Ennusteen mukaan vuoden 2025 lopulla vieraskielisiä olisi Helsingissä hieman alle 20 prosenttia koko väestöstä.

Laskelman valmistelussa toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa

Kaupunkistrategian mukaan vastuullinen talous on kestävän kasvun perusta. Kaupunginvaltuusto on yhteisessä kaupunkistrategiassa sitoutunut käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen, jossa käyttömenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä strategiassa asetettuun tuottavuustavoitteeseen.

Vuoden 2024 kunta-Helsingin tasapainotettu laskelma on laadittu vastuuperiaatteen mukaisesti, mutta laskelmassa on lisäksi huomioitu vuoden 2023 palkkaratkaisun ja kustannusten nousun vaikutukset vuodelle 2024. Vastuuperiaatteen mukainen käyttötalouden kasvu on yhteensä 4,63 prosenttia. Kokonaisuudessaan toimintamenot kasvavat 5,3 prosenttia vuoden 2023 talousarvioon nähden. Laskelman valmistelussa toimintamenojen kasvua on kohdistettu erityisesti peruspalveluihin ja esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahat kasvavat laskelmassa 5,1 prosenttia. Toimintamenojen kasvua lisäävät palvelutuotannon lisäksi mittavista investoinneista aiheutuvat vuokrat, kuntaosuudet ja palvelumaksut.

Kunta-Helsingin verorahoituksen tasoon vaikuttaa edelleen merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen verorahoitusmuutokset. Vuodelle 2023 kaikkien kuntien veroprosenttia alennettiin 12,36 prosenttiyksikköä ja Helsingin veroprosentiksi muodostui 5,36. Vuodelle 2024 kuntien on ilmoitettava tuloveroprosentti prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Laskelman kunnallisverotulot on arvioitu 5,3 veroprosentilla. Kiinteistöverotuloissa on huomioitu kiinteistöverolakiin ehdotetun muutoksen mukainen maapohjan kiinteistöveron alarajan nostaminen 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin vuodelle 2024. Vero- ja valtionosuustuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 2 103 miljoonaa euroa, mikä on 7,1 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna aiempien vuosien korkeamman veroprosentin vaikutusten poistuessa.

Investointien ennakoidaan nousevan

Laskelmassa kunta-Helsingin kasvun edellyttämät investoinnit nousevat ennätyskorkeaksi. Vuonna 2024 investointeja tehdään miljardilla eurolla ja koko kymmenvuotisen investointiohjelman aikana 9,4 miljardilla eurolla. Toimitiloihin investoidaan kymmenvuotiskaudella 3,2 miljardia euroa. Suurimpia alkavia hankkeita ovat Kruunuvuorenrannan palvelukortteli ja korjaushankkeista Yrjönkadun uimahalli.

Kaupunkirakennetta kehitetään neljällä miljardilla eurolla. Suurimpia hankkeita ovat Kalasataman, Länsisataman ja Pasilan projektialueiden infrarakentaminen sekä Kruunusillat-hanke. Lisäksi kaupunki valmistautuu toteuttamaan omistamansa Kaupunkiliikenne Oy:n taseeseen Länsi-Helsingin, Viikki-Malmin ja Länsisataman pikaraitiotiet sekä Kalasatama-Pasila-raitiotien ja Eiranranta-Hernesaari-raitiotien. Raidehankkeiden toteuttamisesta päätetään erikseen ottaen huomioon valtion rahoituspäätökset. Helsingin panostukset pääkaupungin kestävään kasvuun ovat panostuksia koko Suomen talouskasvuun.

Kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän vuosien 2022 ja 2023 tasosta taloussuunnitelmakaudella 2024–2026. Tämän seurauksena kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta, eli kaupungin talouden yli- ja alijäämän mittari, jää selvästi yli 300 miljoonaa euroa negatiiviseksi tulevina vuosina. Alijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta katetaan taloussuunnitelmassa ensisijaisesti lainanotolla sekä osittain kaupungin kassavaroilla.

Suunnitelmakauden 2024–2026 aikana kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä 498 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Vuonna 2024 lainakanta on 1 197 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa 1 503 miljoonaa euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan valtionosuutta saadaan lokakuussa päivitetyn laskelman mukaan 2 699 miljoonaa euroa. Toimialan toimintamenot kasvavat 3,4 prosenttia vuodesta 2023. Vuonna 2024 tavoitellaan 0-tulosta, vuosina 2025 ja 2026 katetaan vuoden 2023 ennustettu alijäämä lainsäädännön mukaisesti. 

Talousosaston laatimien laskelmien avulla käydään kaupunginhallitusryhmien väliset talousarvioneuvottelut. Pormestarin esitys talousarvioksi julkistetaan neuvotteluiden päätteeksi marraskuunalussa.