Vesihuollon nykytilaselvityksestä eväitä vesihuoltostrategian toimeenpanoon

Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet –selvitystyö sisältää keskeisimmät muutostarpeet alueen vesihuollon nykytilan parantamiseksi.  Siinä esitetään myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimmiksi ja vaikutuksiltaan merkittävimmiksi muutostarpeiksi nousivat

• talous, omaisuudenhallinta ja verkostojen saneerausinvestointien tulevaisuus,
• yhteistyön kehittäminen sekä
• riskienhallinta ja varautuminen.

Tulevaisuudessa lisääntyvät taloudelliset haasteet liittyvät pitkälti kasvavaan verkostosaneerausten tarpeeseen. Saneerauksiin käytettävissä olevia varoja ja muita resursseja vähentävät muun muassa kehittyvien alueiden tarpeet; niiden verkostoja on laajennettava. Selvityksen perusteella vesihuoltotoimijoiden olisi panostettava alkuvaiheessa omaisuustiedon keräämiseen, kerätyn tiedon keskittämiseen omaisuudenhallintajärjestelmään sekä omaisuudenhallinnan ja talouden pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Itä-Uudenmaan vesiosuuskunnan hallituksen jäsen Risto Saarinen korostaa, että Uudenmaan alueella vesihuoltolaitosten kokoero korostuu. Toimijoita on miljoonakokoluokasta pieniin vesiosuuskuntiin. Hän toteaa myös, että usein osuuskuntien verkostot ovat varsin uusia ja saneeraustarpeet eivät koske niitä vielä samalla tavalla kuin vanhempia laitoksia.

Yhteistyön lisäämisellä on hajanaisessa toimijakentässä suuri merkitys esimerkiksi riittävien osaamisresurssien turvaamiseksi ja häiriötilannetoiminnan varmistamiseksi. Keskittämällä hallintoa ja hankkimalla toimintoja palveluina voidaan myös vaikuttaa erityisesti pienten toimijoiden resurssihaasteisiin. Toimintojen ulkoistamisessa on kuitenkin tärkeää muistaa varmistaa kriittisten palveluntarjoajien resurssit myös kriisitilanteissa.

– Samanaikaisesti tarvitaan vesihuoltoalalle myös laadukasta perus- ja täydennyskoulutusta, jotta eri kokoisilla toimijoilla on mahdollisuus kehittää henkilökuntansa osaamista, täydentää Sanna Varjus Hangon Vesi –liikelaitokselta.

Selvitystyössä haettiin erityisesti kehittämiskohteita, mutta samalla haluttiin myös hiukan kartoittaa, mitkä osa-alueet Uudenmaan vesihuoltotoimijat näkevät onnistumisinaan ja vahvuuksinaan. Talousveden jakelu korostui onnistumisena miltei kaikkien kokoluokkien laitoksilla. Suurimmilla laitoksilla (palvelee yli 30 000 asukasta) talous ja varautuminen nähtiin yhtä lailla vahvuuksina. Myös kaikkein pienimmät toimijat (palvelee alle 500 asukasta) kokivat talouden vahvuudekseen.

Uudenmaan vesihuollon nykytila -selvitystyötä ohjasi vesihuoltolaitosten, kuntien, Vesilaitosyhdistyksen, Vesihuoltopoolin, Uudenmaan liiton, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä viranomaisten edustajista koostuva ryhmä ja työn toteutti AFRY. Rahoittajina työssä olivat Uudenmaan liitto, Huoltovarmuusorganisaatio ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Vesihuollon alueelliselle huoltovarmuustilannekuvalle malli

Huoltovarmuus on keskeinen käsite vesihuollossa. Sillä tarkoitetaan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot. Vesihuollon alueellisen huoltovarmuustilannekuvan määrittämiseen ei ole aiemmin ollut toimintamallia, vaan varautumista ja huoltovarmuutta on tarkasteltu vesihuoltolaitoskohtaisesti. Osana Uudenmaan vesihuollon nykytilan selvitystyötä pilotoitiin Hyvän vesihuollon kriteerien huoltovarmuusindikaattoreita ja laadittiin muillakin alueilla hyödynnettävä malli alueellisen vesihuollon huoltovarmuustilannekuvan laadintaan (nykytilaselvityksen liitteenä 5). Mallia testattiin Uudellamaalla ja sen avulla tunnistettiin alueellisesti kehitettäviä huoltovarmuuden toimintatapoja, esimerkiksi

• Pienten laitosten ja vesiosuuskuntien ottaminen mukaan kunnan valmiussuunnitteluun ja harjoituksiin,
• koulutus- tai yhteistyöpäivät vesiosuuskunnille esim. kunnittain tai maakunnittain sekä
• jatkuvuudenhallinnan huomioon ottaminen hankinnoissa.

–  Poikkeustilanteisiin varautumisessa on otettava huomioon, että pienimmillä laitoksilla on kovin vähän resursseja ja ne tarvitsevat tukea niin suuremmilta laitoksilta kuin kunniltakin,” toteaa Risto Saarinen Itä-Uudenmaan vesiosuuskunnasta.

Huoltovarmuustilannekuvan mallia laadittaessa myös tunnistettiin kehittämiskohteita hyvän vesihuollon kriteereiden huoltovarmuusindikaattoreissa ja työ niiden parantamiseksi onkin jo aloitettu. Uudet huoltovarmuusindikaattorit sisällytetään päivitettyihin hyvän vesihuollon kriteereihin, joista laaditaan VVY:n julkaisu tämän vuoden kuluessa.

Selvitystyön tuloksia hyödynnetään jatkosuunnittelussa

Nykytilaselvityksen tuloksia hyödynnetään Uudenmaan vesihuollon toimenpidesuunnitelman päivittämisessä sekä piakkoin alkavassa Uudenmaan vesihuollon alueellisessa yleissuunnittelussa. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan vedenhankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tarpeita koko Uudenmaan alueella ja esitetään ratkaisut kyseisten toimintojen turvaamiseksi ja toimintavarmuuden vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Kaikkien Uudenmaan kuntien, vesihuoltotoimijoiden sekä muiden sidosryhmien osallistuminen työhön on tärkeää, jotta kunkin toimijan erilaiset lähtökohdat ja näkemykset saadaan mahdollisimman kattavasti huomioitua.

– Tehdyn selvitystyön tuloksia voivat jo nyt hyödyntää yksittäiset kunnat ja vesihuoltolaitokset, jotka voivat poimia raportista ideoita oman toimintansa kehittämiseksi tai yhteistyön lisäämiseksi muiden toimijoiden kanssa, toteaa Sanna Varjus Hangon Vesi –liikelaitokselta. Toimintavarmuuden kehittämisen on tärkeää jatkua, vaikka Uudenmaan vesihuollon yleissuunnitelma ei vielä olekaan valmis. Toimijoiden ei siis kannata laittaa kehitystoimia jäihin, vaan täydentää niitä sitten tarvittaessa yleissuunnitelman valmistuttua, Varjus täydentää.

Tutustu selvityksen tuloksiin tarkemmin

Raportin kokonaisuudessaan löydät täältä:

"Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet - Uudenmaan vesihuollon toimijat, nykytilanne ja muutostarpeet" ELY-keskusten raportteja 44/2023 (doria.fi)

Huoltovarmuustilannekuvan malli löytyy raportin liitteenä 5.

Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet -julkaisun kansi. Tekijä Juulia Laamanen, Etelä-Savon ELY-keskus.