Korkeakoulujen monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta vahvistetaan Itä-Suomessa

Suomalaisessa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten romanien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutukseen pääsyä hankaloittavat usein ohjaus- ja neuvontapalveluiden riittämättömyys, kohdennetumman koulutustarjonnan puute sekä hakevan toiminnan puute. 

– Vahvistamme hankkeessa hakeutumisvaiheen tukea, ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä suunnittelemme kohdennettua ja saavutettavaa koulutustarjontaa, kertoo projektipäällikkö Tuovi Kokkonen Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak).  

Kokkosen mukaan aliedustettujen ryhmien hakeutumista korkeakoulutukseen tuetaan uusilla matalan kynnyksen työpajoilla, jotka suunnitellaan yhdessä kohderyhmien kanssa. Työpajoissa kehitetään korkeakouluvalmiuksia ja digitaitoja, sekä paikataan mahdollisia osaamisvajeita.  

Aliedustettujen ryhmien opiskelijat jäävät myös helposti omiksi ryhmikseen eivätkä integroidu korkeakouluyhteisön, työelämän eikä yhteiskunnan jäseniksi esimerkiksi kielitaidon tai kulttuuritaustan vuoksi. Tämä ilmiö koskettaa myös Suomeen opintojensa vuoksi tulevia kansainvälisiä opiskelijoita sekä suomalaisia opiskelijoita, jotka myös helposti ”lukkiutuvat” keskinäisiin ryhmiinsä ja yhteisöihinsä. 

Opintojen jälkeen alueelle löyhästi kiinnittyneet opiskelijat eivät välttämättä kiinnity työelämään, vaan he siirtyvät muualle tai palaavat takaisin kotimaahansa. Hankkeen yksi tavoite onkin opiskelijoiden integroiminen korkeakouluyhteisöön ja työelämään. 

– Jos jo koulutuksen aikana tapahtuisi enemmän integroitumista opintoihin, työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan, jäisi useampi korkeakoulusta valmistunut kohderyhmiin kuuluva tuomaan oman panoksensa alueelle ja rakentamaan omaa elämänpolkuaan tänne Itä-Suomeen, sanoo maahanmuuttajatyön asiantuntija Mia Sevonius-Male Karelia-ammattikorkeakoulusta. 

Yhteistyötä ja omakielistä viestintää 

Hankkeessa lisätään yhteistyötä alueen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa, jotta valmisteltaisiin sujuvampi reitti korkeakouluihin. Potentiaalisten maahanmuuttajataustaisten hakijoiden tavoittamiseen tarvitaan tehokasta omakielistä viestintää, jolla kerrotaan myös alueen palveluista ja mahdollisuuksista työllistyä.   

– Lisäksi korkeakouluissa ja niiden koulutusohjelmissa on kehitettävä lisää tukitoimia, esimerkiksi vertaistoimintaa ja vahvistettava henkilöstön ja sidosryhmien kulttuuritietoista osaamista, Kokkonen sanoo. 

Lisää vetovoimaa Itä-Suomeen kulttuuri- ja kielitietoisella osaamisella 

Hankkeella halutaan myös vahvistaa itäsuomalaisen korkeakoulutuksen veto- ja pitovoimaa sekä tukea alueelle kiinnittymistä ja työllistymistä.  

– Monimuotoistuva työelämä edellyttää nykyistä enemmän kulttuuri- ja kielitietoista osaamista, jota hanke vahvistaa. Korkeakoulujen henkilöstön monimuotoisten opiskelijaryhmien ohjaamisen taidot ja menetelmät kehittyvät ja henkilöstö kykenee tukemaan monimuotoisen opiskelijaryhmän tiimiytymistä entistä paremmin, Sevonius-Male sanoo.  

– Haluamme tarjota myös työelämässä oleville romaneille ja maahanmuuttajataustaisille mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan, nostaa koulutusastettaan ja edistää urakehitystään. Siksi pyrimme parantamaan jatkuvan oppimisen saavutettavuutta ja kohderyhmille räätälöityjä palveluja yhdessä työelämän kanssa, suunnittelija Heli Kaarniemi Itä-Suomen yliopistosta lisää.  

Hankkeesta saatua tietoa ja kokemuksia parhaista käytännöistä levitetään muihinkin korkeakouluihin ja sidosryhmille, muun muassa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kautta. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan koko hankematkan ajan. Arvioinnin toteuttavat Diak ja UEF sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.  

– Tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti kansainvälisten opiskelijoiden ura- ja opintopolkujen ohjaukseen, alueelle kiinnittymiseen ja työllistymiseen, Kokkonen tiivistää.   

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2023–30.9.2026.