Talousarvioesitys julki: Palvelut turvataan haastavasta taloustilanteesta huolimatta

Vuoden 2024 talousarvioesityksessä hyvinvointialueen toimintamenot ovat noin 1,3 miljardia euroa. Talousarvio 2024 on 99,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän taustalla on vuoden 2023 siirtyneessä rahoituksessa olleet vajeet, vuonna 2023 hyvinvointialueindeksin ylittäneet toteutuneet hintojen ja palkkojen korotukset sekä vuoden 2024 hyvinvointialueindeksin ylittävä kustannustason nousu.

Vuosien 2023 ja 2024 aikana kertyvän alijäämän arvioidaan olevan kaikkiaan noin 181,9 miljoonaa euroa. Talousarvio sisältää kahden prosentin tuottavuustavoitteen, jota ilman alijäämä olisi edellä esitettyä suurempi. 

Talousarviossa korostuu hyvinvointialueen asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaaminen.

”Strategiassamme lupasimme aloittaa kahdella kärjellä, jotka muodostavat palvelulupauksemme: asukkaat pääsevät palveluihin nopeammin ja vetovoimamme työnantajana on parantunut huomattavasti. Näitä lupauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on pystynyt lunastamaan, minkä takia luottamukseni tulevaan on vahva”, sanoo talousarvioesityksensä antanut hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö.

Toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta lisätään

Hyvinvointialue on käynnistämässä uudistusohjelmaa palvelutuotannon tehostamiseksi edelleen. Uudistusohjelma perustuu kahden prosentin vuosittaiselle tuottavuustavoitteelle.

”Alueemme väestö kasvaa ja palvelutarpeet lisääntyvät. Resurssien niukkuus velvoittaa meitä katsomaan eteenpäin ja uudistamaan rohkeasti toimintatapojamme. Tällä ja tulevilla taloussuunnitelmilla haluamme varmistaa laadukkaat ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut myös tuleville sukupolville”, toteaa Aronkytö.

Tuloihin hyvinvointialue voi vaikuttaa vain asiakasmaksujen osalta. Siksi alijäämän kattamiseksi on harkittava myös asiakasmaksujen korotuksia.

Hyvinvointialue harkitsee lisärahoituksen hakemista valtiolta osana taloutensa hallintaa.  Rahoituslain (617/2021) § 11 perusteella hyvinvointialue voi hakea lisärahoitusta, jos rahoituksen taso muuten vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin kuuluvien pelastustoimen palvelujen turvaamisen.

Hyvinvointialueelle siirtynyt rahoitus (ns. siirtyneet kustannukset) on ollut liian matala, mikä on aiheuttanut vuosien 2023 ja 2024 alijäämää ja vaikeuttaa talouden tasapainottamista tulevina vuosina. Lisäksi palvelutarpeen kasvua kuvaava sote-indeksi ei kuvasta todellista alueen palvelutarvetta, eikä sote-indeksin mukaisesti määrättävä rahoitusosa kata palvelutarpeen kasvua alueella.

”Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olisi nähdäkseni perusteet lisärahoitukselle”, Aronkytö sanoo.