Pro: Hallitus suunnittelee yksipuolisen valmistelun pohjalta lakko-oikeuden heikentämistä

Työrauhatyöryhmän mietintö lähti lausuntokierrokselle 23.10. Työryhmän tehtävänä oli valmistella mietintö, jossa on ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Palkansaajia työryhmässä ovat edustaneet keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Palkansaajien edustajat kertoivat 11.10. tiedotteessaan olevansa tyytymättömiä lainvalmisteluun ja he ovat jättäneet työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen.  

Työryhmän käsittelyssä olivat hallitusohjelmakirjaukset, joilla halutaan rajoittaa poliittisia lakkoja ja tukilakkoja, asettaa laittomaan lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron henkilökohtainen sakko sekä korottaa lakkosakkoja. Nämä heikennykset lainsäädäntöön rajoittaisivat työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa omien työehtojensa parantamiseen. 

Oikeus osallistua poliittinen lakkoon perustuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomikin on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdollisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. ILO toimii kolmikantaperiaatteella, joten myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä maan hallitus haluavat irtautua näistä yhdessä sovituista periaatteista.   

– Ihmettelen työnantajapuolen halua tehdä vielä hallitusohjelmaakin röyhkeämpiä heikennyksiä lakko-oikeuteen. Heidän mukaansa hallitusohjelma on liian lepsu ja kolme tuntia olisi sopiva aika poliittiselle lakolle. Onko EK kumppaneineen valmis kävelemään ILO:n sopimusten yli, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kysyy.  

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna työtaisteluiden määrä Suomessa oli matalampi kuin 2000-luvulla keskimäärin, ja sitä edeltävänä vuonna matalin yli 50 vuoteen. Myös poliittisia lakkoja on Suomessa vähän. Parhaimmillaan asioista sovitaan ja Suomea uudistetaan kolmikantaisesti. Mahdollisuudet poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin on tärkeää säilyttää nykyisen laajuisina, koska toisinaan neuvottelutilanteet eivät etene hyvässä yhteisymmärryksessä, vaan tarvitaan monipuolisempia keinoja työntekijöiden aseman turvaamiseksi.  

– Hallitusohjelman suunta on sellainen, jossa Suomea ei uudisteta yhdessä sopien, vaan yksipuolisesti sanellen lainsäädäntöä muuttamalla. Tällainen kulttuuri ei rakenna uudistuksiin tarvittavaa luottamusta, vaan rapauttaa ja polarisoi, Malinen painottaa. 

Hallitus haluaa rakentaa kestävää kasvua, mutta kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä ei saavuteta, jos työmarkkina-asioita ei uudisteta kolmikantaisesti sopien. Palkansaajien näkemykset ovat sivuutettu työryhmän kiireisessä valmistelussa. Tämä ei ole hallituksen paljon peräämä pohjoismainen tapa uudistaa työmarkkinoita.  

Lausuntokierros työrauhatyöryhmän mietinnöstä alkoi 23.10. Pro antaa mietinnöstä hyvin kielteisen ja kriittisen lausunnon.