Sähkösavukkeiden käyttö lisääntyy nuorilla – suomalaisten päivittäinen tupakointi väheni hieman vuonna 2022
Nuorten eli 14–20-vuotiaiden sähkösavukkeiden käyttö on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta 2021 vuoteen 2023. Pojista sähkösavukkeita käytti päivittäin kuusi prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia. Pojilla yleisintä sähkösavukkeiden käyttö oli peruskoulun 8. ja 9. luokalla, tytöillä ammattikoulun 1. ja 2. vuotena.
Aikuisväestössä (20–64-vuotiaat) sähkösavukkeiden käyttö oli vähäistä vuonna 2022, päivittäin sähkösavukkeita käytti noin prosentti sekä miehistä että naisista.
”Sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on yleistynyt nuorilla nopeasti. Taustalla näyttävät olevan kertakäyttöiset niin sanotut vape-laitteet, jotka houkuttelevat värikkäällä ulkoasulla, makuaineilla ja sosiaalisen median näkyvyydellä,” toteaa THL:n erityisasiantuntija Hanna Ollila.
”Nuoret voivat mieltää laitteet harmittomiksi, mutta niistä hengitetään haitallisia aineita, joiden välttäminen on erityisen tärkeää silloin, kun keuhkojen ja aivojen kehitys on kesken. Laitteiden parempi sääntely yhdessä ikärajan korottamisen kanssa olisivat tärkeitä keinoja aloittamisen ehkäisemiseksi,” Ollila jatkaa.
Suomalaisten päivittäinen tupakointi väheni hieman vuonna 2022
Suomalaisista 20–64-vuotiaista 11 prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2022. Miehistä 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana aikuisväestön tupakointi on pääsääntöisesti vähentynyt, mutta väheneminen vaikuttaa kuitenkin hidastuneen parin viime vuoden aikana. Tupakoinnin väheneminen on myös epätasaista eri väestöryhmissä.
”Miehillä tupakointi on vähentynyt, mikä on positiivista. Naisilla tupakoinnin väheneminen on kuitenkin pysähtynyt mikä osoittaa, että tupakoinnin vähentämiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi tarvitaan edelleen lisätoimia. Hyvinvointialueilla kannattaa panostaa tupakoinnin lopettamisen tukemiseen, sillä se tuo pitkällä aikavälillä myös taloudellisia hyötyjä alueille”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen.
Nuorten eli 14–20-vuotiaiden päivittäinen tupakointi on vähentynyt. Pojista kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin vuonna 2023. Nuorten tupakoinnissa on oppilaitostyyppikohtaisia eroja, yleisintä tupakointi on ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla. Tupakointi väheni erityisesti tässä ryhmässä, kun taas lukioissa ja perusopetuksessa muutokset olivat vähäisiä.
Eläkeikäisistä eli 65–84-vuotiaista seitsemän prosenttia tupakoi päivittäin, miehistä yhdeksän prosenttia ja naisista viisi. Eläkeikäisten tupakoinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.
Nuuskan käyttö vähentynyt hieman miehillä
Suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia nuuskasi päivittäin vuonna 2022, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2020. Naisista prosentti nuuskasi päivittäin vuonna 2022. Yleisintä nuuskaaminen oli 20–34-vuotiailla miehillä. Heistä 11 prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin.
Nuorista 14–20-vuotiaista päivittäin nuuskaa käytti viisi prosenttia vuonna 2023, mikä on saman verran kuin vuonna 2021. Yleisintä (17 %) nuorten nuuskan käyttö on ammattiin opiskelevilla pojilla, joilla se myös yleistyi vuodesta 2021.
Aiheesta lisää
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017-2023
Lähde
Lisätietoja
Hanna Koskinen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7025
etunimi.sukunimi@thl.fi
Hanna Ollila (nuorten tupakointi)
erityisasiantuntija
puh. 029 524 8617
etunimi.sukunimi@thl.fi
Otto Ruokolainen (aikuis- ja eläkeväestön tupakointi)
erityisasiantuntija
puh. 029 524 6241
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Muiden maiden sote-järjestelmät tarjoavat eväitä mutta eivät pikaratkaisuja Suomen sote-mallin kehittämiseen - työ vaatii parlamentaarista yhteistyötä25.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Muissa maissa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit antavat aineksia myös Suomen sote-järjestelmän kehittämiseen, mutta eivät tarjoa pikaisia ratkaisuja, todetaan THL:n tuoreessa selvityksessä.
Muistutuskutsu: Mitä voimme oppia muiden maiden tavoista järjestää sote-palvelut? THL:n selvityksen julkistustilaisuus ja puoluesihteereiden keskustelu Porin SuomiAreenassa ke 25.6. klo 8.30–1023.6.2025 11:28:25 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, sosiaali- ja terveydenhuolto herättää runsaasti intohimoja ja keskustelua siitä, mihin suuntaan sote-järjestelmäämme olisi kehitettävä. Suomessa on esitetty mm. hyvinvointialueiden verotusoikeutta, aluevaltuustojen lakkauttamista, Kela-korvausten kasvattamista, koko terveydenhuollon kansallistamista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon. Millaisia eri sote-järjestämismalleja muissa maissa on käytössä ja mitä voimme oppia niistä Järjestämme Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. aamiaistilaisuuden, jossa julkaisemme tuoreen selvityksemme neljästä kansainvälisestä sote-mallista ja niiden soveltamisesta Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa on puoluesihteereiden paneeli aiheesta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden avaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Selvityksen esittelee johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Paneelissa keskustelevat SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sekä kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Kaikki
THL esittää vyöruusurokotteen ottamista rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lisäksi THL esittää ikäperusteisia vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille, jos rokotetta saadaan hankittua kohtuulliseen hintaan. Päätökset kansallisen rokotusohjelmaan otettavista rokotteista tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Vyöruusurokote vähentää tehokkaasti vyöruusuun ja sen vaikeisiin tautimuotoihin sairastumista.
THL viikolla 26/202519.6.2025 11:44:48 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Ke 25.6. Miten eri maissa on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja miten näitä malleja voitaisiin soveltaa Suomessa? Julkaisemme selvityksen, jossa esitellään neljä erilaista järjestämisen tapaa ja pohditaan niiden soveltuvuutta Suomeen. Järjestämme aiheesta ke 25.6. Porin Suomi Areenassa myös julkistus- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa ovat paikalla ja haastateltavissa THL:n pääjohtaja Mika Salminen, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynk
THL on havainnut merkittäviä virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa diagnoositiedoissa – asiaa selvitetään yhdessä alueiden kanssa17.6.2025 12:49:11 EEST | Tiedote
THL on havainnut huomattavia virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa perusterveydenhuollon diagnoositiedoissa. Virheet liittyvät useiden alueiden toimittamiin tietoihin pitkäaikaissairauksien diagnoosimääristä, ja ne koskevat ainakin vuotta 2023. Pitkäaikaissairauksia ovat muiden muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, reuma ja syövät. Useat hyvinvointialueet ovat toimittaneet THL:lle tiedot pitkäaikaisdiagnoosien määrästä virheellisesti niin, että ne näkyvät käyntisyinä. Toisin sanoen esimerkiksi verenpainetautia sairastavan käynti hengitystieinfektion takia lääkärissä näkyy tiedoissa myös verenpainetaudin hoitokäyntinä. Kun tällaisia hengitystieinfektiokäyntejä on useita, pitkäaikaisdiagnoosien määrä rekisterissä alkaa kasvaa merkittävästi. Käynnin pitäisi näkyä rekisterissä ainoastaan hengitystieinfektion käyntinä. ”Useiden alueiden diagnoosimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin mitä ne ovat olleet aiempina vuosina”, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Jan Magnusson. Virheellisiä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme