Hyvä yhteistyö, osaaminen ja varhainen reagointi parantavat työssäkäyvien mielenterveyttä

Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.10.2023

Työssäkäyvien hyvä mielenterveys edellyttää yhteistyötä, korostavat Työterveyslaitos ja MIELI Suomen Mielenterveys ry politiikkasuosituksessaan. Mielenterveyshäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana.

Politiikkasuosituksen sisältämien toimenpiteiden avulla voidaan edistää työikäisten mielenterveyttä, ennaltaehkäistä ongelmia ja edesauttaa työhön paluuta.  

Sairauspoissaolojen pitkittymistä tulee välttää

Sairauspoissaolon pitkittyminen ennustaa pysyvää työkyvyttömyyttä. Jos esimerkiksi masennusta sairastavan henkilön sairauspoissaolo pitkittyy yli puoleen vuoteen, arviolta joka toinen palaa työelämään.

Politiikkasuosituksessa muistutetaan, että oikein mitoitettu työ voi toimia kuntouttavana tekijänä, ja esimerkiksi lievässä tai keskivaikeassa masennuksessa on usein mahdollista jatkaa töissä ilman pitkiä sairauspoissaoloja.

– Keskeistä on, että tehokkaat työkyvyn tukikeinot otetaan käyttöön jo ennen sairauspoissaolon pitkittymistä. Nykyistä paremmin tulisi hyödyntää työterveyshuollon erityisosaamista työkyvyn arvioinnissa ja työkyvyn tukemisessa, sanoo tutkimuspäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta.

Politiikkasuosituksen kolme ensimmäistä osiota kuvailevat, miten sote-toimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä tulee kehittää:

• Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyötä on tehostettava työikäisten mielenterveysongelmien hoidossa.
• Työikäisten mielenterveyshäiriöitä hoidettaessa tulee huomioida työkyvyn tukeminen sekä työn positiiviset vaikutukset mielenterveyteen.  
• Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden mielenterveysosaamista tulee vahvistaa.
   

Työpaikoilla tulee vahvistaa työn voimavaroja

Mielenterveyden edistäminen on tärkeää työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemisessä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa toimenpiteisiin ryhdytään, sitä enemmän on keinoja käytettävissä. Voimavaroja tulee vahvistaa ja ongelmia ennaltaehkäistä niin yksilön kuin työyhteisön tasolla.

– Hyvä mielenterveys rakentuu työyhteisön arjessa. Yllättävät tapahtumat, erilaiset muutokset työpaikalla, työstressi tai yksityiselämän haasteet voivat kuormittaa ja vaikeuttaa työssä jaksamista. Työpaikan hyvät arkikäytännöt, suunnitelmallisuus ja hyvä johtaminen tukevat työssä jaksamista myös muutostilanteissa, sanoo johtaja Timo Lehtinen MIELI ry:stä.

Politiikkasuosituksen loput kaksi osiota keskittyvät työpaikkojen rooliin mielenterveyden edistämisessä:

• Mielenterveyden edistämisen roolia osana työkyvyn tukitoimia on vahvistettava.  
• Työpaikkojen ja yrittäjien osaamista ja keinoja mielenterveyden vahvistamiseen on tuettava.
  
  

Tutustu

• Politiikkasuositus: Työssäkäyvien hyvä mielenterveys edellyttää yhteistyötä    
• Politiikkasuositus on suunnattu poliittisille päättäjille, hyvinvointialueiden päättäjille ja toimijoille sekä työelämän kehittäjille.
• Politiikkasuositus on syntynyt osana MYÖTE-hanketta, jonka päätoteuttaja on Työterveyslaitos, ja osatoteuttajina toimivat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja MIELI Suomen Mielenterveys ry. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä hankkeen toteuttajat.
• Lue lisää hankkeesta: Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä (MYÖTE) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  
  

Lisätiedot

• Hanna Hakulinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, 043 824 1072, hanna.hakulinen@ttl.fi
• Timo Lehtinen, johtaja, aikuiset ja työelämä, MIELI Suomen Mielenterveys ry, 040 158 2212, timo.lehtinen@mieli.fi