Iäkkäiden naisten psyykkinen hyvinvointi on heikompaa kuin miesten

Valtaosa ikääntyneistä kärsii fyysisistä oireista, mutta oireiden yleisyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kuolleisuuteen on tutkittu vasta vähän. Tuoreessa väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa kotona asuvien iäkkäiden oireiden määrästä ja niiden vaikutuksista.

– Fyysiset oireet ja niiden määrä eli niin sanottu oirekuorma ovat yhteydessä itsearvioituun terveyteen, toimintakykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin, vahvistaa väitöskirjatutkija Tuuli Lehti Helsingin yliopistosta. 

Oirekuormaan oli tutkimuksen perusteella yhteydessä naissukupuoli, korkea ikä, yksin asuminen, matala tulo- ja koulutustaso, heikko itsearvioitu terveydentila ja toimintakyky, vaikeudet liikkua ulkona, päivittäinen avuntarve, kaatumiset, säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden määrä ja monisairastavuus.

– Erityisesti naisten heikompi psyykkinen hyvinvointi on huolestuttavaa, Lehti sanoo.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet, mutta kärsivät ikääntyessään useammin toiminnanvajeista. Lisäksi naisten eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä, mikä asettaa heidät sosioekonomisesti haavoittuvaan asemaan.

– Iäkkäiden naisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, Lehti pohtii.  

Iäkkäiden terveys kohentunut 2000-luvulla

Lehti selvitti väitöstutkimuksessaan helsinkiläisten kotona asuvien iäkkäiden fyysisiä oireita ja psyykkistä hyvinvointia vuosina 1989–2019. Oireita kysyttiin 75−100-vuotiailta helsinkiläisiltä osana emeritaprofessori Kaisu Pitkälän johtamaa kansainvälisesti tunnettua poikkileikkaustutkimusta, Helsingin vanhustutkimusta. Tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 6263 henkilön tiedot.

Suurin osa osallistujista koki oman terveydentilansa hyväksi. Oireiden määrä 75- ja 80-vuotiailla on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana, rintakipu- ja hengenahdistusoireet varsin merkittävästi.

– Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat sen sijaan jopa lisääntyneet kotona asuvilla iäkkäillä, vaikka kipulääkkeiden, varsinkin parasetamolin, käyttö on lisääntynyt, Lehti kertoo. 

Tämä voi Lehden mukaan selittyä ainakin osittain sillä, että yhä suurempi osa ikääntyneistä asuu kotona itsenäisesti tai kotihoidon turvin. Kotona asuu siten hauraampia vanhuksia kuin vielä 1900-luvun lopussa.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttyjä oireita olivat nivelkipu, selkäkipu, rintakipu, hengenahdistus, huimaus, ruokahaluttomuus, virtsankarkailu, väsymys, ahdistuneisuus ja vatsakipu. Yleisimpiä oireita olivat nivelkipu, selkäkipu, virtsankarkailu, väsymys ja huimaus.

Oireiden määrä voi kertoa kuoleman riskistä

Tutkimus osoitti, että ikääntyneiden oirekuorma on yhteydessä huonompaan toimintakykyyn ja kuolemanriskiin seuraavan viiden vuoden aikana. Riskissä olevat iäkkäät voitaisiin tunnistaa terveydenhuollossa entistä paremmin kysymällä heidän oireistaan, jolloin terveydenhuollon niukkoja resursseja voitaisiin kohdentaa paremmin.

– Suuren oirekuorman on osoitettu yhdistyvän laitoshoidon tarpeeseen ja sairaalahoitoon joutumisen riskiin, mistä seuraa suuria kustannuksia yhteiskunnalle, Lehti huomauttaa.

– Hyvää oirehoitoa puolestaan tuskin saavutetaan ilman hyvää hoidon jatkuvuutta. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta olisikin tärkeää, että hoidon jatkuvuus toteutuisi perusterveydenhuollossa. Tiedetään, että hyvä hoidon jatkuvuus vähentää sekä kuolleisuutta että terveydenhuollon kustannuksia, hän muistuttaa.

Lisätietoja

Tuuli Lehti, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto; terveyskeskuslääkäri, Helsingin kaupunki

tuuli.lehti@helsinki.fi

p: 050 339 2328

LL, DI Tuuli Lehti väittelee 3.11.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Symptom burden in older adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, Juhlasali, Fabianinkatu 26.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätietoja väitöstilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.