RSV-riskilasten tunnistaminen tarkentui
Suomalaistutkimuksen avulla voidaan tunnistaa lapset, jotka ovat suurimmassa riskissä vakavaan RSV-infektioon ja jotka hyötyisivät eniten uusista vakavan infektion ennaltaehkäisykeinoista.

Suomen ja Ruotsin lapset kattavassa rekisteritutkimuksessa tunnistettiin 16 tärkeintä riskitekijää vakavalle RSV-infektiolle. Tutkijat loivat ennustemallin RSV-sairaalahoidon riskin ennustamiseksi ja osoittivat, että malli toimi hyvin molemmissa maissa.
RSV-infektion riskitekijöitä käsittelevä laaja tutkimus julkaistiin vastikään Lancet Digital Health -tiedelehdessä.
Tutkimus vahvisti, että vakavan RSV-infektion riski on suurimmillaan alle kuuden kuukauden iässä, ja, että riskiä lisäävät etenkin syntyminen keskosena, tietyt synnynnäiset sairaudet ja leikki-ikäiset sisarukset. Uusiksi vakavan RSV-infektion ennustetekijöiksi tunnistettiin muun muassa ruokatorven epämuodostumat sekä vähemmän vakavat synnynnäiset sydänsairaudet.
RSV-infektion ehkäisyyn on viime vuosina kehitetty sekä RSV-infektiolta suojaava pitkävaikutteinen vasta-aine että äidille raskauden aikana annettava rokote. Oikein kohdennettuina lääkkeillä voidaan ehkäistä suuri määrä pienten lasten komplikaatioita sekä sairaala- ja tehohoitojaksoja, mutta vielä on epäselvää kuinka laajamittaiseen käyttöön ne soveltuvat.
”Kaikille lapsille ei välttämättä ole mahdollista tarjota uusia ennaltaehkäiseviä valmisteita. Tutkimuksemme auttaa tunnistamaan lapset, jotka tarvitsevat niitä eniten, niin yksilötasolla kuin väestössäkin”, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori ja HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri Pekka Vartiainen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
RSV-infektioiden tautitaakka on suuri
RSV (respiratory syncytial virus) on yleinen hengitystieinfektioita aiheuttava virus, mutta se voi olla vaarallinen etenkin pienimmille vauvoille. Suomessa yleensä marras-joulukuussa alkavien RSV-epidemioiden aiheuttama tautitaakka on suuri.
"RSV aiheuttaa vakavia infektiota erityisesti alle yksivuotiaille lapsille. Suomessa se on pienten lasten yleisimpiä sairaalahoidon syitä ja maailmanlaajuisesti merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja", kertoo lastentautien erikoislääkäri, LT Santtu Heinonen HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Suomessa joka kolmas alle vuoden ikäinen sairastuu RSV-infektioon, jonka jälkitautina on usein välikorvatulehdus. Lisäksi sairaalahoitoon joutuu RSV-infektion vuoksi vuosittain noin 1000 alle yksivuotiasta lasta eli huomattavasti enemmän kuin influenssan tai koronaviruksen vuoksi.
Valtaosa tapauksista kasautuu epidemian muutamalle huippukuukaudelle. Tämä kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja johtaa usein toimenpiteiden, kuten sydänleikkausten, perumiseen ja siirtämiseen.
Tutkimuksessa yhdistettiin useita eri rekistereitä
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset tekijät lisäävät alle yksivuotiaiden riskiä joutua sairaalahoitoon RSV-infektion vuoksi erilaisten kansallisten rekisterien avulla. Tutkimuksessa oli mukana 1,25 miljoonaa Suomessa 1997–2020 syntynyttä lasta ja vertailuryhmänä 1,4 miljoonaa Ruotsissa 2006–2020 syntynyttä lasta sekä heidän vanhempansa että sisaruksensa. Tutkimuksessa luotu yksinkertainen 16 muuttujan ennustemalli oli yhtä hyvä kuin 1 511 muuttujaa huomioinut tekoälypohjainen malli.
Terveystiedot yhtenäistettiin ja koodattiin tekoälyn käyttöön ennustemallin laskemista varten osana suomalaista FinRekisterit-tutkimusta. Saatu malli toistettiin Ruotsin vastaavassa rekisteriaineistossa.
”Sovelsimme tutkimuksessamme korkealaatuista dataa ja menetelmäosaamista kliinisesti tärkeän ongelman ratkaisussa. Pohjoismaissa on poikkeuksellisen laajat ja luotettavat rekisteriaineistot. Tällaista tutkimusta voi tehdä vain harvassa maassa”, kertoo apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta.
”Tutkimuksemme auttaa kohdentamaan ennaltaehkäiseviä keinoja siten, että niistä saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. FinRekisterit-tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä tutkittua tietoa eri sairauksiin johtavista riskitekijöiden yhdistelmistä, myös niistä, jotka eivät olisi havaittavissa perinteisin keinoin”, toteaa tutkimusprofessori, terveydenhuollon erikoislääkäri Markus Perola THL:sta.
Tutkimus on tehty HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen kliinikoiden, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tekoälyosaamisen ja THL:n rekisteritutkijoiden sekä Karolinska Instituutin yhteistyönä. Tutkimus on osa THL:n FinRekisterit/FinRegistry-tutkimushanketta, jonka johtava tutkija on Markus Perola.
Tutkimuksessa kehitettyä ennustemallia ja riskitekijöitä voi tarkastella osoitteessa www.rsv-risk.org.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LT Pekka Vartiainen, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), p.+358 40 821 0113 pekka.vartiainen@helsinki.fi
lastentautien erikoislääkäri, LT Santtu Heinonen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. +358 50 300 7288 santtu.heinonen@hus.fi
professori Markus Perola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
+358 40 8612557, markus.perola@thl.fi
Kuvat

Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Sammanslutningens styrelse godkände HUS-sammanslutningens budget för 202617.11.2025 12:49:00 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse godkände för egen del HUS-sammanslutningens budget för 2026 och ekonomiplanen för 2026–2028.
Yhtymähallitus hyväksyi HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarvion17.11.2025 12:49:00 EET | Tiedote
Yhtymähallitus hyväksyi omalta osaltaan HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 17 november13.11.2025 15:10:32 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 17 november 2025 för att besluta om förslaget till HUS-sammanslutningens budget för 2026. Sammanslutningens stämma som är sammanslutningens högsta beslutande organ fattar det slutliga beslutet om budgeten för 2026 den 18 december 2025. Sammanslutningens styrelse behandlar också den långsiktiga planen för HUS fastigheter och verksamhetslokaler. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betj
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 17.11.13.11.2025 15:10:32 EET | Tiedote
Yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 17.11.2025 päättämään HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymäkokous tekee vuoden 2026 talousarviosta lopullisen päätöksen 18.12.2025. Yhtymähallitus käsittelee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelmaa. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi–syyskuu 202512.11.2025 14:11:02 EET | Tiedote
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi−syyskuu 2025: HUS etenemässä ensimmäisenä julkisena sotepe-toimijana kohti talouden tasapainotusta ja alijäämien kattamista lain vaatimalla tavalla ja aikataulussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme