Terve Suomi -tutkimus: Vain alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi, iltavirkkuus ja riittämätön unen määrä yleistyneet
Alle puolet yli 20-vuotiaista miehistä ja naisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia liikkuu riittävästi.
Terveysliikuntasuositus kattaa liikkumisen niin työssä, työmatkalla kuin vapaa-ajalla. Suosituksen täyttää, jos liikkuu viikossa
- sydämen sykettä kohottavasti vähintään 2 h 30 min tai hengästyttävästi vähintään 1 h 15 min ja
- lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitäen vähintään 2 kertaa viikossa.
Iäkkäimmät liikkuvat kaikkein vähiten: 75 vuotta täyttäneistä miehistä 31 prosenttia ja naisista 23 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisesti. Terveysliikuntasuositus toteutuu parhaiten 20–39-vuotiailla miehillä, joista 52 prosenttia liikkuu riittävästi.
Positiivista on, että kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin liikkuvansa vapaa-ajallaan jonkin verran. Väestötasolla tämä vastaa yli kolmea miljoonaa liikkujaa. Vapaa-ajalla esimerkiksi kävellään, pyöräillään, kalastetaan, metsästetään tai tehdään kevyitä puutarhatöitä. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuu kuitenkin huomattavasti harvempi aikuinen.
Ruudun ääressä vietetty aika vähentää liikunnan määrää. Miehistä 45 prosenttia ja naisista 39 prosenttia istuu vapaa-ajalla ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä.
”Liikunta pitää yllä työ- ja toimintakykyä. On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja esimerkiksi hallitusohjelmassa on mietitty erilaisia keinoja kannustaa ihmisiä liikkumaan”, kertoo erikoistutkija Jouni Lahti.
”Liikkumattomuus aiheuttaa terveysongelmia ja lisää sote-kustannuksia. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta on pidettävä huoli, että liikuntaan ja liikkumiseen on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Erityisesti tulisi huomioida matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä ikääntyvät”, Lahti jatkaa.
Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023.
Nyt julkaisemme liikunnan lisäksi tuloksia unesta ja ruokatottumuksista.
”Nämä elintavat tulisi huomioida samanaikaisesti terveyden edistämistyössä. Liikunta, uni ja ravitsemus muodostavat kokonaisuuden: terveellinen muutos yhdessä näistä kolmesta heijastuu kahteen muuhun”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen.
Riittämätön uni ja iltavirkkuus yleistyvät
Riittävän unen määrä on yksilöllistä. Suositusten mukaan aikuisen tulisi nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa. Noin 20 prosenttia aikuisista ei kuitenkaan mielestään nuku riittävästi. Riittämätön uni on yleisintä 40–54-vuotiailla, joista vajaa kolmannes nukkuu liian vähän.
Viidesosa sekä miehistä että naisista on iltavirkkuja. Iltavirkkujen osuus on suurin 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa vajaa kolmannes on iltavirkkuja.
Sekä riittämätön uni että iltavirkkuus ovat yleistymässä.
”Iltavirkkuus yhdistyy usein riittämättömään uneen. Päivärytmiä voi säännöllistää esimerkiksi noudattamalla ateriarytmiä ja ajoittamalla liikunta joko aamuun tai iltapäivään. Tämä kohentaa unta, vähentää univelkaa ja todennäköisesti edistää terveyttä”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Joka kolmas aikuinen syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa
Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa. Vain kolmannes miehistä ja naisista yltää tähän tavoitteeseen.
Ikääntyneet syövät kalaa suositusten mukaisesti nuorempia ikäryhmiä yleisemmin. Yli 75-vuotiaista vajaa puolet syö kalaa 2–3 kertaa viikossa. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä vain 24 prosenttia ja naisista 17 prosenttia syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Ikääntyneet syövät nuorempia useammin myös täysjyvätuotteita, kuten täysjyväleipää, -puuroa tai -viljalisäkettä. Yli 65-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 72 prosenttia syö täysjyvätuotteita vähintään kerran päivässä. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä 36 prosenttia ja naisista 51 prosenttia syö täysjyvätuotteita päivittäin.
”Ravitsemussuositukset korostavat kasvikunnan tuotteiden ja kalan merkitystä ruokavaliossa. Kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan syöminen on eduksi paitsi terveydelle, myös ympäristölle. Täysjyvätuotteet puolestaan turvaavat kuidun saantia ja ovat hyvä ravintoaineiden ja kasviproteiinin lähde”, Niina Kaartinen kertoo.
Hyviä ruokavalintoja voidaan tukea monilla keinoilla. Keskeisiä keinoja ovat ruokapalveluiden ateriatarjonnan parantaminen, ruokakasvatuksen kehittäminen ja myönteinen ruokapuhe yhteiskunnassa.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan laajasti syksyn aikana
Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Näistä kutsutuista 10 000 sai lisäksi kutsun monipuoliseen terveystarkastukseen. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn ja 5 700 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
Lähde:
Fyysinen aktiivisuus ja istuminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Uni ja nukkuminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Ruokatottumukset, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Jouni Lahti
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7226
etunimi.sukunimi@thl.fi
Timo Partonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
etunimi.sukunimi@thl.fi
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, alueelliset erot suuria9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.
THL viikolla 20/20258.5.2025 15:23:41 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 8.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 9.5. THL julkaisee ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Esimerkiksi masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin. Samalla THL julkaisee suositukset toimista kuntien ja hyvinvointien päättäjille. Lisätiedot: taija.huhtala(at)thl.fi, puh. 029 524 8138 to 15.5. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys - Terve Suomi 2024 -kyselyn tuloksia. Tilastoraportti ja Sotka
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä7.5.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
THL viikolla 19/202530.4.2025 12:07:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri julkaistaan yleensä joka torstai, mutta tänään, vappuaattona, se ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 30.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 7.5. Alueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallisen terveysindeksin 2021–2023 tuloksia. Yhteistiedote Kelan kanssa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 pe 9.5. Jätevesitutkimuksen tulokset huumeiden käytöstä julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ma 5.5. Ulkomaista syntype
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme