Terve Suomi -tutkimus: Vain alle puolet aikuisista liikkuu riittävästi, iltavirkkuus ja riittämätön unen määrä yleistyneet

Alle puolet yli 20-vuotiaista miehistä ja naisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia liikkuu riittävästi. 

Terveysliikuntasuositus kattaa liikkumisen niin työssä, työmatkalla kuin vapaa-ajalla. Suosituksen täyttää, jos liikkuu viikossa 

• sydämen sykettä kohottavasti vähintään 2 h 30 min tai hengästyttävästi vähintään 1 h 15 min ja
• lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitäen vähintään 2 kertaa viikossa.

Iäkkäimmät liikkuvat kaikkein vähiten: 75 vuotta täyttäneistä miehistä 31 prosenttia ja naisista 23 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisesti. Terveysliikuntasuositus toteutuu parhaiten 20–39-vuotiailla miehillä, joista 52 prosenttia liikkuu riittävästi. 

Positiivista on, että kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin liikkuvansa vapaa-ajallaan jonkin verran. Väestötasolla tämä vastaa yli kolmea miljoonaa liikkujaa. Vapaa-ajalla esimerkiksi kävellään, pyöräillään, kalastetaan, metsästetään tai tehdään kevyitä puutarhatöitä. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuu kuitenkin huomattavasti harvempi aikuinen. 

Ruudun ääressä vietetty aika vähentää liikunnan määrää. Miehistä 45 prosenttia ja naisista 39 prosenttia istuu vapaa-ajalla ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä. 

”Liikunta pitää yllä työ- ja toimintakykyä. On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja esimerkiksi hallitusohjelmassa on mietitty erilaisia keinoja kannustaa ihmisiä liikkumaan”, kertoo erikoistutkija Jouni Lahti. 

”Liikkumattomuus aiheuttaa terveysongelmia ja lisää sote-kustannuksia. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta on pidettävä huoli, että liikuntaan ja liikkumiseen on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Erityisesti tulisi huomioida matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä ikääntyvät”, Lahti jatkaa.  

Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. 

Nyt julkaisemme liikunnan lisäksi tuloksia unesta ja ruokatottumuksista. 

”Nämä elintavat tulisi huomioida samanaikaisesti terveyden edistämistyössä. Liikunta, uni ja ravitsemus muodostavat kokonaisuuden: terveellinen muutos yhdessä näistä kolmesta heijastuu kahteen muuhun”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen.

Riittämätön uni ja iltavirkkuus yleistyvät

Riittävän unen määrä on yksilöllistä. Suositusten mukaan aikuisen tulisi nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa. Noin 20 prosenttia aikuisista ei kuitenkaan mielestään nuku riittävästi. Riittämätön uni on yleisintä 40–54-vuotiailla, joista vajaa kolmannes nukkuu liian vähän. 

Viidesosa sekä miehistä että naisista on iltavirkkuja. Iltavirkkujen osuus on suurin 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa vajaa kolmannes on iltavirkkuja. 

Sekä riittämätön uni että iltavirkkuus ovat yleistymässä. 

”Iltavirkkuus yhdistyy usein riittämättömään uneen. Päivärytmiä voi säännöllistää esimerkiksi noudattamalla ateriarytmiä ja ajoittamalla liikunta joko aamuun tai iltapäivään. Tämä kohentaa unta, vähentää univelkaa ja todennäköisesti edistää terveyttä”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.

Joka kolmas aikuinen syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa

Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa. Vain kolmannes miehistä ja naisista yltää tähän tavoitteeseen. 

Ikääntyneet syövät kalaa suositusten mukaisesti nuorempia ikäryhmiä yleisemmin. Yli 75-vuotiaista vajaa puolet syö kalaa 2–3 kertaa viikossa. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä vain 24 prosenttia ja naisista 17 prosenttia syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa. 

Ikääntyneet syövät nuorempia useammin myös täysjyvätuotteita, kuten täysjyväleipää, -puuroa tai -viljalisäkettä. Yli 65-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 72 prosenttia syö täysjyvätuotteita vähintään kerran päivässä. Sen sijaan 20–39-vuotiaista miehistä 36 prosenttia ja naisista 51 prosenttia syö täysjyvätuotteita päivittäin. 

”Ravitsemussuositukset korostavat kasvikunnan tuotteiden ja kalan merkitystä ruokavaliossa. Kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan syöminen on eduksi paitsi terveydelle, myös ympäristölle. Täysjyvätuotteet puolestaan turvaavat kuidun saantia ja ovat hyvä ravintoaineiden ja kasviproteiinin lähde”, Niina Kaartinen kertoo.

Hyviä ruokavalintoja voidaan tukea monilla keinoilla. Keskeisiä keinoja ovat ruokapalveluiden ateriatarjonnan parantaminen, ruokakasvatuksen kehittäminen ja myönteinen ruokapuhe yhteiskunnassa.

Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan laajasti syksyn aikana

Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Näistä kutsutuista 10 000 sai lisäksi kutsun monipuoliseen terveystarkastukseen. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn ja 5 700 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen. 

Lähde:

Fyysinen aktiivisuus ja istuminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia 

Uni ja nukkuminen, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia 

Ruokatottumukset, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia 

Terve Suomi -verkkoraportit 

Lisätietoja:

Jouni Lahti
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7226
etunimi.sukunimi@thl.fi

Timo Partonen 
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
etunimi.sukunimi@thl.fi

Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
etunimi.sukunimi@thl.fi

Terve Suomi -tutkimus

Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia 

Aiemmin tutkimuksesta:

Terve Suomi -tutkimus: Joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi. THL tiedote, 5.10.2023.