Arvio apuvälineiden tarpeesta tulee tehdä toimintakyvyn mukaan

Näin toteaa kuntoutuksen maisteri, apuvälinealan asiantuntija, myyntipäällikkö Pia Yli-Kankahila Berner Medicalista. Hän toimii fasilitaattorina Apuväline 2023 -tapahtuman yhteydessä torstaina 9.11.2023 järjestettävässä ensimmäisessä alan Päättäjäfoorumissa. Apuväline 2023 -tapahtuma järjestetään 9.–11.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Päättäjäfoorumi on tarkoitettu lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaispalvelualan päättäjille, hankintavastaaville ja vastuuhenkilöille. Ohjelmassa korostuvat erityisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen haasteet, kuten apuvälinepalveluiden järjestäytyminen ja vastuunjako.

Tasavertaista palvelua kaikille

– Hyvinvointialueiden aloitus on vaikuttanut päätöksentekoon ja apuvälineiden luovutukseen. Sote-muutoksen tavoitteena oli saada maahan tasavertaista palvelua kaikille, mutta nyt meillä on 21 erilaista aluetta, jotka ovat organisoituneet eri tavoin. Yhteinen vuoropuhelu on tärkeää, toteaa Yli-Kankahila.

Päättäjäfoorumissa kuullaan myös puheenvuoroja hyvinvointialueilta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteista ja apuvälineiden luovuttamisesta hyvinvointialueilla kertoo dosentti fysiatrian el, ylilääkäri, palvelualuejohtaja Aki Vainionpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutuksen palvelualueelta.

Kuntoutuksen apuvälineiden vaikuttavuus näkyväksi

Alan toimijoita puhuttaa vaikuttavuus ja käyttäjälähtöisyys, ne eivät käytännössä vielä toteudu. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden vaikuttavuuden esiintuomista toivotaan kovasti. Näitä ovat esimerkiksi liikkumisen, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja ympäristönhallinnan kalliit apuvälineet. Käyttäjälähtöisyydestä saadaan foorumissa case-esimerkki Pirkanmaan hyvinvointialueelta, missä asiakkaat on otettu hyvin mukaan.

Yli-Kankahilan mukaan vaikuttavuutta voidaan esimerkiksi mitata sen kautta, kuinka paljon muita sote-palveluja käyttäjät tarvitsevat, kun heillä on soveltuvat välineet verrattuna tilanteeseen, jossa apuvälineet eivät täysin sovellu käyttäjälleen.

– Yksilöllisesti soveltuvan apuvälineen avulla käyttäjä voi käydä töissä, koulussa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Jos asiakkaalla on käytössään itselleen epäsopiva apuväline, kuten liian raskas pyörätuoli tai huonosti istuva ortoosi, tarvitsee henkilö avustajan tai mahdollisesti toisen apuvälineen lisäksi. Kyse on siis oman elämän hallinnasta ja itsenäisyydestä, oli sitten vammautunut tai ikääntynyt, Yli-Kankahila toteaa.

Apuvälineiden vaikuttavuudesta ja miksi sitä kannattaisi mitata, on myös Timo Saaren, MedTech Sailab ry / Mekalasi, puheenvuoron aiheena foorumissa.

Rajanveto on hankalaa

Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson puhuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ja vammaispalvelusta myönnettävien välineiden rajanvedosta.

– Rajanveto on epäselvää jopa päättäjille. Myös STM:n apuvälineasetus on sanamuodoltaan epäselvä, eli ratkaisu siitä milloin ja kenelle niitä voidaan myöntää, on hankala asia. Siihen tarvitaan selvennystä, hän sanoo.

Alan ajankohtaisista kysymyksistä alustaa myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen.

Päättäjäfoorumin järjestävät MedTech Sailab ry, Berner Medical, Invalidiliitto, Suomen Paralympiakomitea, Näkövammaisten liitto ja Expomark Oy. Kumppanusten edustajat muodostavat tapahtuman suunnitteluryhmän, missä aktiivisesti kehitetään Apuväline-tapahtumaa vastaamaan alan ajankohtaisia tarpeita ja pohditaan sisältöjä monesta näkökulmasta.

Apuvälinealan Päättäjäfoorumi 2023
to 9.11. klo 12.30–15.45
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Tähtien sali

apuvaline.expomark.fi | #apuvälinemessut #apuväline2023