Suomen luonnon tilannekuva uudesta verkkopalvelusta
Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. Tieto on kriittisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi.
Luonnontila-palvelussa luonnon seurantatieto on tiivistetty helppotajuisiksi indikaattoreiksi, jotka kertovat elinympäristöjen tilasta ja niille tyypillisten lajiyhteisöjen kehityksestä. Palvelussa on sen avausvaiheessa noin 15 indikaattoria, jotka liittyvät muun muassa metsiin, soihin, sisävesiin, maatalousympäristöihin ja tuntureihin. Palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla indikaattoreilla.
“Ajantasainen tieto Suomen luonnon tilasta ja kehityssuunnasta on välttämätöntä, jotta voimme arvioida vaikutuksiamme luonnon monimuotoisuuteen”, muistuttaa pääjohtaja Leif Schulman Suomen ympäristökeskuksesta.
Palvelu tarjoaa tietoa niin eri alojen asiantuntijoille, päättäjille, medialle, opetuksen tueksi kuin tavalliselle luonnon tilasta kiinnostuneelle kansalaisellekin. Sivuston sisältöjä käytetään jo nyt esimerkiksi ympäristökasvatuksen materiaaleissa.
Indikaattorit kertovat, miten onnistumme luontokadon torjunnassa
Indikaattoreita tarvitaan luontopolitiikan ja sen toteutuksen arvioinnissa. Niillä seurataan esimerkiksi joulukuussa 2022 tehdyn YK:n biodiversiteettisopimuksen Kunmingin-Montrealin päätöksen toteutumista. Lisäksi indikaattoreilla arvioidaan EU:n biodiversiteettistrategian ja Suomen tulevan kansallisen luontostrategian ja toimintaohjelman vaikuttavuutta.
“Indikaattorit toimivat kuin luonnon lämpömittareina. Niiden perusteella tiedämme, kuinka lähellä tai kaukana olemme luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden elpymisen alkamisesta”, kertoo erikoissuunnittelija Aapo Kahilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnontila-palvelussa jokaisesta indikaattorista pyritään kertomaan tila ja kehityssuunta. Uutena ominaisuutena sivustolla esitetään kokonaiskuva luonnon monimuotoisuuden kehityksestä kaikkien indikaattorien yhteenvetona. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi palvelusta löytyvät myös tiedot indikaattoreiden laskentamenetelmistä.
Esimerkki Luonnontilan indikaattorista: Taantuneet suolintukannat eivät palaudu
Palvelua tuotetaan luontoalan organisaatioiden yhteistyönä
Indikaattoreiden tiedon tuottavat keskeiset suomalaiset luontoalan tutkimus- ja asiantuntijalaitokset kuten Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallituksen luontopalvelut. Suomen ympäristökeskus koordinoi ja kehittää palvelua.
Indikaattorit perustuvat vakioituihin seurantoihin ja raportointeihin. Jokaisella indikaattorille on nimetty kaksi asiantuntijaa, jotka toimivat lisätietojen antajina esimerkiksi medialle.
“Luonnontilan indikaattorit ovat erinomainen esimerkki luontoalan organisaatioiden yhteistyöstä. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän, jotta luonnon kehityksestä saadaan kattava kuva”, muistuttaa yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
Ajantasaisuus perustuu kehittyneeseen tiedonhallintaan ja tiedon avoimuuteen
Nyt avattava Luonnontila-verkkopalvelu on täysin uusittu versio vuodesta 2010 saakka toiminnassa olleesta saman nimisestä indikaattoripalvelusta. Uudistamisen yhteydessä indikaattoreiden laskentaa on suuressa määrin automatisoitu, mikä mahdollistaa sen, että mittareista voidaan aina esittää ajantasaisin versio. Automatisointi on voitu tehdä niille indikaattoreille, joiden tausta-aineisto on saatavilla tietokannoista avoimen rajapinnan kautta.
Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit vaativat pitkiä, mieluiten kymmenien vuosien seuranta-aikasarjoja ja mittareiden kehittäminen on hidasta. Julkistamisen yhteydessä Luonnontila-verkkopalvelussa on vain osa sinne suunnitelluista noin sadasta mittarista. Suomen luonnon tilannekuva päivittyykin sitä mukaa, kun uusia indikaattoreita saadaan tuotettua. Esimerkiksi meriympäristöjen ja rakennettujen ympäristöjen indikaattorit ovat vielä työn alla.
Esimerkki Luonnontilan indikaattorista: Sisävesien vedenlaadun parantuminen pysähtyi ja tummuminen heikentää vesistöjen tilaa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
-erikoissuunnittelija Aapo Kahilainen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0295 251 220, etunimi.sukunimi@syke.fi
-ryhmäpäällikkö Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh, 0295 251 091, etunimi.sukunimi@syke.fi
-yksikönjohtaja Aino Juslén, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh, 0295 251 301, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release
The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.
Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release
Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.
Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote
Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.
Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote
Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.
Viikkokatsaus 6.–10.5.20246.5.2024 14:12:11 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme