Miten edistää tuottavuutta? Laboren ja Etlan yhteistutkimus esittää toimenpiteitä Suomen tuottavuuden nostamiseksi
Laboren ja Etlan julkaiseman yhteistutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitysrahoitus on suunnattava harkitusti, muttei ”orkestroiden”. Lisäksi todetaan, että vihreä siirtymä voi oikein toteutettuna olla tuottavuuskehitystä edistävä voima. Digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen on yritysten kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta keskeistä, mutta tutkimuksen mukaan digitalisaatio lisää työn tuottavuutta vain niissä yrityksissä, joiden käytettävissä on riittävän hyvin koulutettua työvoimaa. Tuottavuuskasvua voidaan edistää myös lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa.

Pitkällä tähtäimellä elintaso voi kohota vain tuottavuuden kasvaessa. Yksi Suomen kansantalouden keskeisistä ongelmista on finanssikriisin jälkeisen ajan hidas tuottavuuskasvu. Laboren ja Etlan yhteishankkeessa on pyritty muodostamaan kokonaiskuva Suomen kansantalouden tuottavuuteen vaikuttavista politiikkatoimista. Hankkeessa on tutkittu mm. digitalisaation, vihreän siirtymän ja maahanmuuton tuottavuusvaikutuksia.
Julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on suunnattava harkitusti, muttei ”orkestroiden”. Sekä Suomen edellinen, että Suomen nykyinen hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että osaavan työvoiman puute saattaa muodostua Suomessa t&k-toiminnan yksityisen rahoituksen kasvattamisen esteeksi.
Lisäksi näyttää siltä, että nykyinenkään tutkimusrahoitus ei kohdistu optimaalisesti, vaan sen saajiksi valikoituu innovaatiokyvykkyydeltään heikompia yrityksiä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta olisi syytä suunnata hankkeisiin ja ekosysteemeihin, joissa vastataan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Yksityiskohtainen julkisen sektorin harjoittama tutkimusekosysteemien ohjaaminen on kuitenkin ongelmallista, koska ohjaamisen edellyttämä tieto on usein henkilösidonnaista ja heikosti välitettävää.
”Esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta voi olla hyödyllistä, jos se edistää tiedon kulkua ja yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä, mutta sitä yksityiskohtaisempaan tutkijoiden tai yritysten orkestrointiin julkisen sektorin ei pitäisi ryhtyä”, hanketta johtanut tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toteaa.
Vihreä siirtymä voi oikein toteutettuna olla tuottavuuskehitystä edistävä voima. Hiilituottavuudella tarkoitetaan kasvihuonekaasuihin suhteutettua arvonlisäystä. Sen lisääminen merkitsee, että jokaisesta käytetystä hiilidioksidipäästöyksiköstä syntyvä lisäarvo kasvaa.
”Tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä. Tämä viittaa potentiaalisiin synergioihin talouskasvua ja ympäristön kestävyyttä edistävien politiikkatoimien välillä. Esimerkiksi päästökaupan kaltaiset järjestelmät voivat kannustaa yrityksiä vähentämään hiilipäästöjään samalla kun ne parantavat tuottavuutta”, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Vihreä kokonaistuottavuus on laajempi käsite kuin hiilituottavuus. Se määritellään hieman samaan tapaan kuin kokonaistuottavuus mutta ympäristövaikutukset ja kestävyysnäkökohdat huomioiden. Tulosten perusteella Suomen energiaintensiivisellä sektorilla on haasteita vihreän kokonaistuottavuuden parantamisessa. Pelkästään hiilituottavuuden tehostaminen ei välttämättä takaa merkittävää kasvua vihreässä kokonaistuottavuudessa. Strategiset politiikat ja kannustimet, jotka tähtäävät vihreän kokonaistuottavuuden parantamiseen, voivat vahvistaa yritysten asemaa maailmanmarkkinoilla ja edistää pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristötavoitteita.
Tuottavuuskasvua voidaan edistää lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa. Myös alhaisen tuottavuuden aloille sijoittuvat maahanmuuttajat voivat edistää tuottavuuskasvua, jos tämä poistaa talouden pullonkauloja ja lisää työn tarjontaa korkeamman tuottavuuden työntehtävissä.
Lisätietoja:
tutkimusohjaaja Ilkka Kiema, Labore p. 040 940 2287,
tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla, p. 050 323 0180 ja
neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, TEM, p. 050 369 7605
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Raportti: Tuottavuutta edistävät politiikkatoimet ja yrityssektorin dynamiikka
Policy Brief: Miten edistää tuottavuutta?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Kiemaennustepäällikkö, tutkimusohjaajaLabore / makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiTerhi MaczulskijtutkimuspäällikköETLA / kansainvälinen kauppa, globalisaatio, työmarkkinat
Puh:050 323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme