Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Yritykset maksaneet ja tilittäneet veroja 77 miljardin euron edestä – ”ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja” Pohjois-Karjalaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli lähes miljardi euroa
Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Selvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten elintärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittamisessa.
Pohjois-Karjalaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli lähes miljardi euroa
Lähes 8 000 Pohjois-Karjalaan rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2021. Pohjoiskarjalaisten yritysten lukumäärä on kasvanut vuodesta 2017 vuoteen 2021. Maakunnassa asuvien työllisten määrä oli vuonna 2021 noin 67 000. Maakunnan työllisten määrä on vaihdellut vuosien 2017–2021 aikana 64 000–68 000 työllisen välillä. Vuonna 2021 työllisten määrä nousi vuoteen 2020 verrattuna. Pohjois-Karjalaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli lähes miljardi euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Maakuntakohtaisessa verokädenjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja. Pohjoiskarjalaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on kasvanut vuosittain 2017–2021. Palkoista pidätetyt ennakkoverot ja ennakkovakuutusmaksut nousivat vuonna 2021 työllisten määrän kasvun myötä. Myös yritysten maksaman yhteisöveron määrä nousi vuonna 2021.
”Pohjois-Karjalan yritysten kestävä menestys on kohtalonkysymys koko maakunnan tulevaisuuden kannalta. Elinkeinoelämän ja elinvoiman merkitys aluetalouteen tulee edelleenkin vielä kasvamaan entisestään. Julkisen sektorin on huolehdittava perusasioista kuten esimerkiksi hyvästä koulutuksesta, infrastruktuurista ja kaavoituksesta yritysmyönteisesti. Parhaillaan laadittavissa kuntien talousarvioissa olisi huomioitava entistäkin tarkemmin yritysten tarpeet niissä asioissa, joihin kunnat voivat vaikuttaa. Ei pitäisi luoda pelkästään kilpailukykyä vaan myös kilpailuetua uusien investointien saamiseksi”, kertoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin
Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta, sillä yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä.
Keskuskauppakamarin mukaan veroselvityksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi yritysten rooli julkisten palvelujen mahdollistajana.
”Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla. Vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Se on noin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa”, sanoo Viitala.
Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki ennätystasolla
Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2021 talouskasvu palautui nopeasti ja talouskasvu heijastui myös verotuottoihin. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäverotuotot kasvoivat kymmenellä prosentilla ja yhteisöverokertymä lähes 40 prosentilla edellisvuodesta.
”Vuosi 2021 oli taloudellisen kasvun vuosi lähes kaikissa maakunnissa, mikä näkyy myös yritysten verokädenjäljen kasvuna. Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki saavutti kaikkien aikojen ennätystasonsa”, sanoo Viitala.
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden vakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksusta jää työnantajan kustannukseksi.
”Poliittisessa päätöksenteossa tulisi arvioida yritysvaikutuksia kriittisesti – miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan”, sanoo Viitala.
Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti ToivanentoimitusjohtajaPohjois-Karjalan kauppakamari
Puh:050 327 7732antti.toivanen@kauppakamari.fiLiitteet
Pohjois-Karjalan kauppakamari on elinkeinoelämän edunvalvoja, vaikuttaja ja kouluttaja. Teemme työtä kilpailukykyisen ja yrityksille menestyksekkään maakunnan puolesta. https://pohjoiskarjalankauppakamari.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan kauppakamari
Kauppakamarikysely: Osaava henkilöstö on yritysten suurin kilpailuetu – konkreettisia toimia osaamisperustaisen maahanmuuton helpottamiseksi tarvitaan, mukana Pohjois-Karjalan tiedot19.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lähes puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä kertoo osaavan henkilöstön olevan heidän merkittävin kilpailuetunsa. Muina kilpailuetuina yritykset kokevat joustavuuden ja teknologiset ratkaisut
Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Kauppakamarikysely: Byrokratia vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia – 47 % yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana, Pohjois-Karjalassa luku 43 %3.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.
Pohjois-Karjalan kauppakamari: Kauppakamarikysely: Kielitaitovaatimukset rajoittavat kansainvälisten osaajien rekrytointia – 71 prosenttia yrityksistä ei ole valmis vaihtamaan työpaikkakieltä englanniksi27.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista. .
Pohjois-Karjalan kauppakamari: Kauppakamarikysely: Ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita – 39 % yrityksistä tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen Pohjois-Karjalan osalta oli joitakin poikkeuksia verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin19.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä (Pohjois-Karjala 40%) kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Määrä on huolestuttava, sillä suurin pula yrityksillä on kauppakamarikyselyn mukaan juuri ammatillisista osaajista. Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritykset pitävät yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutussisältöjen kehittämistä työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista.
Kauppakamarikysely: Yritysten näkymät heikentyneet kaikilla osa-alueilla – 49 prosenttia vastaajista kuvailee toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi, Pohjois-Karjalassa vallitsee yleisesti vain hieman vähemmän pessimistinen näkymä 43 %.12.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten näkemykset suhdannekehityksestä ovat heikentyneet kauppakamarien tuoreessa kyselyssä verrattuna edelliseen toukokuussa julkistettuun talouskyselyyn. Peräti 49 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistisiksi tai erittäin pessimistiseksi. Arviot ovat synkentyneet laaja-alaisesti koskien kyselyn eri osa-alueilta, kuten liikevaihtoa, tilauskantoja, rekrytointitarvetta ja vientiä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme