Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua
2.11.2023 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Työntekijöiden palkkojen kasvuvauhti on vaihdellut paljon työnantajasektorin, koulutustason, suhdannetilanteen sekä työntekijän liikkuvuuden mukaan. Viime vuosina suurimpia voittajia ovat olleet korkeasti koulutetut työtehtävän tai työnantajan vaihtajat.

Raportissa "Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua" tarkastellaan sopimuskorotusten ja yksilötasolla toteutuneiden palkkojen kehityksen eroja kunta- ja valtiosektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Samalla tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen vaikuttaa ansioiden kehitykseen. Myös koulutustason merkitykseen kiinnitetään huomiota. Analyysissä hyödynnetään Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka sisältää kattavasti (noin miljoona havaintoa per vuosi) ja yksityiskohtaisesti työntekijöiden palkkatietoja.
Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta muistuttaa, että kunnat, valtio ja yksityiset yritykset palkkaavat työvoimaa osin samoilta työmarkkinoilta, mikä synnyttää painetta yhtäläisen palkanmuodostuksen suuntaan. Toisaalta työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa voi esiintyjä eroja työnantajasektoreiden välillä, mikä voi aiheuttaa painetta eriytyvään palkanmuodostukseen.
”Sopimuskorotukset ovat olleet yleensä hyvin samanlaisia eri työnantajasektoreilla. Mutta kun vertaillaan toteutuneita ansioiden muutoksia niillä työntekijöillä, joiden työtehtävä ja työnantaja ovat pysyneet samoina vuoden aikana (niin sanottuja jatkajia), kuntasektori on säännönmukaisesti jäänyt jälkeen valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin verrattuna vuosina 2012–2021”, sanoo Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
Kuntasektorin työntekijät ovat myös jääneet selvästi valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin nähden jälkeen, kun verrataan vuoden aikana työnantajasektorin sisällä työnantajaa vaihtaneiden palkkakehitystä. Tarkasteltaessa vuoden aikana tehtävää vaihtaneita, havaitaan, että kuntasektorilla palkkojen kasvu on ollut valtiosektoria hitaampaa, mutta yksityistä sektoria nopeampaa.
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että sopimuskorotukset ovat matalasti koulutetuille tärkeämpi keino varmistaa ostovoiman kehitys kuin korkeasti koulutetuille. Korkeasti koulutettujen palkkojen prosentuaalinen kasvu on ollut selvästi nopeinta. Erityisen suuria palkkojen kasvu on ollut sellaisilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, jotka ovat vaihtaneet tehtävää kunta- tai valtiosektorilla tai jotka ovat vaihtaneet työnantajaa yksityisellä sektorilla.
Yleisesti ottaen toteutuneet palkankorotukset ovat reagoineet työmarkkinoiden suhdannetilanteeseen herkemmin kuin sopimuskorotukset. Toteutuneen palkkakehityksen ja työmarkkinoiden suhdannetilanteen yhteys on kaikkein selkein yksityisellä sektorilla. Erityisen vahva se on ollut korkeasti koulutetuilla työantajan vaihtajilla.
Tätä analyysiä on rahoittanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiMika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Liitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia28.1.2026 06:50:00 EET | Tiedote
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.
Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä15.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.
Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus noussut Yhdysvaltojen ohi13.1.2026 07:12:00 EET | Tiedote
Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.
Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana myös vuonna 20267.1.2026 16:48:21 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
