Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua
Työntekijöiden palkkojen kasvuvauhti on vaihdellut paljon työnantajasektorin, koulutustason, suhdannetilanteen sekä työntekijän liikkuvuuden mukaan. Viime vuosina suurimpia voittajia ovat olleet korkeasti koulutetut työtehtävän tai työnantajan vaihtajat.

Raportissa "Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua" tarkastellaan sopimuskorotusten ja yksilötasolla toteutuneiden palkkojen kehityksen eroja kunta- ja valtiosektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Samalla tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen vaikuttaa ansioiden kehitykseen. Myös koulutustason merkitykseen kiinnitetään huomiota. Analyysissä hyödynnetään Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka sisältää kattavasti (noin miljoona havaintoa per vuosi) ja yksityiskohtaisesti työntekijöiden palkkatietoja.
Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta muistuttaa, että kunnat, valtio ja yksityiset yritykset palkkaavat työvoimaa osin samoilta työmarkkinoilta, mikä synnyttää painetta yhtäläisen palkanmuodostuksen suuntaan. Toisaalta työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa voi esiintyjä eroja työnantajasektoreiden välillä, mikä voi aiheuttaa painetta eriytyvään palkanmuodostukseen.
”Sopimuskorotukset ovat olleet yleensä hyvin samanlaisia eri työnantajasektoreilla. Mutta kun vertaillaan toteutuneita ansioiden muutoksia niillä työntekijöillä, joiden työtehtävä ja työnantaja ovat pysyneet samoina vuoden aikana (niin sanottuja jatkajia), kuntasektori on säännönmukaisesti jäänyt jälkeen valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin verrattuna vuosina 2012–2021”, sanoo Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
Kuntasektorin työntekijät ovat myös jääneet selvästi valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin nähden jälkeen, kun verrataan vuoden aikana työnantajasektorin sisällä työnantajaa vaihtaneiden palkkakehitystä. Tarkasteltaessa vuoden aikana tehtävää vaihtaneita, havaitaan, että kuntasektorilla palkkojen kasvu on ollut valtiosektoria hitaampaa, mutta yksityistä sektoria nopeampaa.
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että sopimuskorotukset ovat matalasti koulutetuille tärkeämpi keino varmistaa ostovoiman kehitys kuin korkeasti koulutetuille. Korkeasti koulutettujen palkkojen prosentuaalinen kasvu on ollut selvästi nopeinta. Erityisen suuria palkkojen kasvu on ollut sellaisilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, jotka ovat vaihtaneet tehtävää kunta- tai valtiosektorilla tai jotka ovat vaihtaneet työnantajaa yksityisellä sektorilla.
Yleisesti ottaen toteutuneet palkankorotukset ovat reagoineet työmarkkinoiden suhdannetilanteeseen herkemmin kuin sopimuskorotukset. Toteutuneen palkkakehityksen ja työmarkkinoiden suhdannetilanteen yhteys on kaikkein selkein yksityisellä sektorilla. Erityisen vahva se on ollut korkeasti koulutetuilla työantajan vaihtajilla.
Tätä analyysiä on rahoittanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiMika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Liitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme