Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua
Työntekijöiden palkkojen kasvuvauhti on vaihdellut paljon työnantajasektorin, koulutustason, suhdannetilanteen sekä työntekijän liikkuvuuden mukaan. Viime vuosina suurimpia voittajia ovat olleet korkeasti koulutetut työtehtävän tai työnantajan vaihtajat.

Raportissa "Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua" tarkastellaan sopimuskorotusten ja yksilötasolla toteutuneiden palkkojen kehityksen eroja kunta- ja valtiosektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Samalla tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen vaikuttaa ansioiden kehitykseen. Myös koulutustason merkitykseen kiinnitetään huomiota. Analyysissä hyödynnetään Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka sisältää kattavasti (noin miljoona havaintoa per vuosi) ja yksityiskohtaisesti työntekijöiden palkkatietoja.
Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta muistuttaa, että kunnat, valtio ja yksityiset yritykset palkkaavat työvoimaa osin samoilta työmarkkinoilta, mikä synnyttää painetta yhtäläisen palkanmuodostuksen suuntaan. Toisaalta työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa voi esiintyjä eroja työnantajasektoreiden välillä, mikä voi aiheuttaa painetta eriytyvään palkanmuodostukseen.
”Sopimuskorotukset ovat olleet yleensä hyvin samanlaisia eri työnantajasektoreilla. Mutta kun vertaillaan toteutuneita ansioiden muutoksia niillä työntekijöillä, joiden työtehtävä ja työnantaja ovat pysyneet samoina vuoden aikana (niin sanottuja jatkajia), kuntasektori on säännönmukaisesti jäänyt jälkeen valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin verrattuna vuosina 2012–2021”, sanoo Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
Kuntasektorin työntekijät ovat myös jääneet selvästi valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin nähden jälkeen, kun verrataan vuoden aikana työnantajasektorin sisällä työnantajaa vaihtaneiden palkkakehitystä. Tarkasteltaessa vuoden aikana tehtävää vaihtaneita, havaitaan, että kuntasektorilla palkkojen kasvu on ollut valtiosektoria hitaampaa, mutta yksityistä sektoria nopeampaa.
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että sopimuskorotukset ovat matalasti koulutetuille tärkeämpi keino varmistaa ostovoiman kehitys kuin korkeasti koulutetuille. Korkeasti koulutettujen palkkojen prosentuaalinen kasvu on ollut selvästi nopeinta. Erityisen suuria palkkojen kasvu on ollut sellaisilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, jotka ovat vaihtaneet tehtävää kunta- tai valtiosektorilla tai jotka ovat vaihtaneet työnantajaa yksityisellä sektorilla.
Yleisesti ottaen toteutuneet palkankorotukset ovat reagoineet työmarkkinoiden suhdannetilanteeseen herkemmin kuin sopimuskorotukset. Toteutuneen palkkakehityksen ja työmarkkinoiden suhdannetilanteen yhteys on kaikkein selkein yksityisellä sektorilla. Erityisen vahva se on ollut korkeasti koulutetuilla työantajan vaihtajilla.
Tätä analyysiä on rahoittanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiMika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Liitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
