Työn ja talouden tutkimus LABORETyön ja talouden tutkimus LABORE

Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua

2.11.2023 00:01:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Työntekijöiden palkkojen kasvuvauhti on vaihdellut paljon työnantajasektorin, koulutustason, suhdannetilanteen sekä työntekijän liikkuvuuden mukaan. Viime vuosina suurimpia voittajia ovat olleet korkeasti koulutetut työtehtävän tai työnantajan vaihtajat.

Kuva: Filippo Andofaltto, Unsplash.com.
Kuva: Filippo Andofaltto, Unsplash.com.

Raportissa "Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua" tarkastellaan sopimuskorotusten ja yksilötasolla toteutuneiden palkkojen kehityksen eroja kunta- ja valtiosektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Samalla tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen vaikuttaa ansioiden kehitykseen. Myös koulutustason merkitykseen kiinnitetään huomiota. Analyysissä hyödynnetään Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka sisältää kattavasti (noin miljoona havaintoa per vuosi) ja yksityiskohtaisesti työntekijöiden palkkatietoja. 

Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta muistuttaa, että kunnat, valtio ja yksityiset yritykset palkkaavat työvoimaa osin samoilta työmarkkinoilta, mikä synnyttää painetta yhtäläisen palkanmuodostuksen suuntaan. Toisaalta työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteessa voi esiintyjä eroja työnantajasektoreiden välillä, mikä voi aiheuttaa painetta eriytyvään palkanmuodostukseen. 

”Sopimuskorotukset ovat olleet yleensä hyvin samanlaisia eri työnantajasektoreilla. Mutta kun vertaillaan toteutuneita ansioiden muutoksia niillä työntekijöillä, joiden työtehtävä ja työnantaja ovat pysyneet samoina vuoden aikana (niin sanottuja jatkajia), kuntasektori on säännönmukaisesti jäänyt jälkeen valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin verrattuna vuosina 2012–2021”, sanoo Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.  

Kuntasektorin työntekijät ovat myös jääneet selvästi valtiosektoriin ja yksityiseen sektoriin nähden jälkeen, kun verrataan vuoden aikana työnantajasektorin sisällä työnantajaa vaihtaneiden palkkakehitystä. Tarkasteltaessa vuoden aikana tehtävää vaihtaneita, havaitaan, että kuntasektorilla palkkojen kasvu on ollut valtiosektoria hitaampaa, mutta yksityistä sektoria nopeampaa. 

Yleisesti ottaen näyttää siltä, että sopimuskorotukset ovat matalasti koulutetuille tärkeämpi keino varmistaa ostovoiman kehitys kuin korkeasti koulutetuille. Korkeasti koulutettujen palkkojen prosentuaalinen kasvu on ollut selvästi nopeinta. Erityisen suuria palkkojen kasvu on ollut sellaisilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, jotka ovat vaihtaneet tehtävää kunta- tai valtiosektorilla tai jotka ovat vaihtaneet työnantajaa yksityisellä sektorilla.  

Yleisesti ottaen toteutuneet palkankorotukset ovat reagoineet työmarkkinoiden suhdannetilanteeseen herkemmin kuin sopimuskorotukset. Toteutuneen palkkakehityksen ja työmarkkinoiden suhdannetilanteen yhteys on kaikkein selkein yksityisellä sektorilla. Erityisen vahva se on ollut korkeasti koulutetuilla työantajan vaihtajilla. 

Tätä analyysiä on rahoittanut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Filippo Andofaltto, Unsplash.com.
Kuva: Filippo Andofaltto, Unsplash.com.
Lataa

Liitteet

Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi

Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.

Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla11.9.2026 09:20:07 EEST | Tiedote

Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.

Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa10.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi

Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.

Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.

Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi

Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye