Finanssialan verotiedot julki 8.11. – Veropäiväwebinaarissa kerrotaan, miksi maailmanlaajuinen minimiverotus uhkaa luoda paljon ja kallista melua tyhjästä
Finanssiala ry (FA) kertoo keskiviikkoaamuna 8.11.2023 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2022. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat konserneittain. Veropäivän webinaarissa käsittelemme eduskuntaan etenevää minimiverolainsäädäntöä, joka ei kerrytä juuri verotuloja, mutta aiheuttaa massiivisen raportointityön.
Veropäivän webinaarilähetyksessä finanssialan verotietoja avaa FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist. Minimiverotuksesta keskustelemassa ovat toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Lähetystä voi seurata suorana klo 11.00.
Verottajan julkaisemat tiedot ovat yhtiökohtaisia, eikä niistä käy selville koko konsernin tai yhtiöryhmän maksamia veroja. Yhdistämme veropäivänä finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut lasketaan konsernitasolla, jotta luvut ovat vertailtavissa.
Vuonna 2021 finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni ja LähiTapiola-ryhmä. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, eli runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta.
FA laskee myös finanssialan verokädenjäljen. Se muodostuu, kun lasketaan yhteen yhteisöveron ja vakuutusmaksuveron lisäksi työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, henkilöstön sivukulut, finanssialaa rasittava piilevä arvonlisävero sekä osingoista tehdyt veronpidätykset. Vuonna 2021 finanssialan verokädenjälki oli 4,8 miljardia euroa.
Minimiverolainsäädäntö käsittelyssä – tuhansia työtunteja, muttei juuri verotuloja
OECD:n aloitteesta alkunsa saanut maailmanlaajuinen minimiverolainsäädäntö on edennyt ensin EU-direktiiviksi ja nyt sitä ollaan viemässä kansallisiin lainsäädäntöihin. Suomessa laki tulee voimaan vuoden alussa.
Minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä verokilpailua. Laki koskee lukuisia suomalaisyrityksiä, jotka joutuvat laskemaan tämän uuden verolajin verot täysin uudella ja monimutkaisella tavalla. Verotuloja Suomeen minimiverolaista ei ole juuri odotettavissa, mutta sekä verovelvollisten että Verohallinnon hallinnollinen työ on ennen kokemattoman suurta.
Merkittävä epäkohta kotimaisessa sääntelyssä on se, että yritykset eivät voi hakea uudessa tilanteessa kotimaiselta viranomaiselta ennakkoratkaisua, vaan joutuvat tekemään vaikeat tulkintaratkaisunsa omalla riskillään.
Ilmoittaudu webinaariin keskiviikkona 8.11.2023.
Yhteyshenkilöt
Marjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Pankin turvatili on sitkeä valhe – Pankki ei tarvitse asiakkaan tunnuksia rahojen turvaamiseen31.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa. Jos yhteydenottaja pyytää tunnuksia tai tarjoutuu siirtämään rahat turvatilille, kyseessä on huijari. Yli 7 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Huijausten torjuntaa helpottaisi, jos myös somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan.
Suomalaiset tyytyväisiä vakuutuksiinsa – hakemusten hylkäykset harvinaisia, 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa24.7.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kyselyn vastaajista 27 prosenttia on hakenut viimeisen vuoden aikana korvausta vakuutusyhtiöiltä. Eniten vahinkoja on tapahtunut lapsiperheille, joista jopa 44 prosenttia on hakenut korvausta. Vain viisi prosenttia hakemuksista hylättiin. Vastaajista 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa. Useimmiten korvausta on haettu kotivakuutuksesta (30 prosenttia) ja autovakuutuksesta (22 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista.
Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).
Turvallinen arki ja vauraampi tulevaisuus – Huijausten torjunta ja kansankapitalismin edistäminen FA:n lobbauksen kärkiaiheita12.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi päättyi 30.6.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 56 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.1.–30.6.2025 välisenä aikana. FA:n edustajat olivat yhteydessä 96 eri päättäjään ja virkamieheen. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, vastasyntyneiden osakesäästötili, ASP-lainsäädännön kehittäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin edistäminen olivat useimmin käsiteltyjä aiheita FA:n lobbauksessa. Viimeisin toimintailmoitus kattaa tähän mennessä kirjatut tiedot, ja sitä voi lain mukaan tarvittaessa vielä täydentää määräaikaan 30.8.2025 mennessä. FA on julkaissut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 lähtien tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme