Verkkokaupan kasvu näkyi korttimaksamisessa
Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettyjen korttimaksujen lukumäärä kasvoi kolmanneksen vuonna 2022 ja kokonaisarvo kasvoi 41 % edellisvuodesta. Näistä maksutapahtumista 90 % tehtiin verkkokauppa-alustoilla. Verkkokauppaostoissa suomalaisten yleisimmin käyttämä maksukortti on debit-kortti.
Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin kokonaisuudessaan vuonna 2022 yhteensä 2,1 mrd. korttimaksua, mikä oli 11 % enemmän kuin vuonna 2021. Korttimaksujen kokonaisarvo kasvoi 12 % vuodesta 2021 ja oli yhteensä 64 mrd. euroa. Vuonna 2022 yleisin korttityyppi maksutapahtumissa oli debit-kortti, jolla tehtiin 90 % kaikista korttimaksutapahtumista, ja kaikkien korttimaksutapahtumien arvosta 82 % tuli debit-kortilla tehdyistä maksuista.
Tietokoneella tai mobiililaitteilla tehtiin 295 milj. sähköistä1 korttimaksua, ja niiden arvo oli 11 mrd. euroa. Vuonna 2022 tällaisten korttimaksujen lukumäärä kasvoi kolmanneksen ja kokonaisarvo 41 % edellisvuodesta. Näistä maksutapahtumista 90 % tehtiin verkkokaupoissa. Muita käyttöpaikkoja etäkorttimaksuille on mm. henkilöiden väliset mobiilisovelluksella käynnistetyt maksut.
Lähimaksamisen kasvu tasaantui vuonna 2022 ja maksukortin lähimaksuominaisuudella tehtyjen sähköisten korttimaksujen osuus kaikista korttimaksutapahtumista oli 60 %. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 59 %. Lähimaksutapahtuminen2 keskimääräinen arvo oli 15,4 euroa vuonna 2022.
Sirulla tai magneettijuovalla suoritettujen sähköisten korttimaksujen lukumäärä oli 548 milj. vuonna 2022. Kokonaisarvoltaan ne olivat kuitenkin vuonna 2022 yhä korttimaksuista suurimpia (33 mrd. euroa) 52 prosentin osuudella kaikkien korttimaksujen kokonaisarvosta.
Suomessa sijaitsevilla päätelaitteilla vastaanotettiin yhteensä 1,5 mrd. korttimaksua ja niiden arvo oli 44 mrd. euroa vuonna 2022. Suurin osa (98 %) vastaanotetuista maksutapahtumista tehtiin kotimaisella maksukortilla. Lopuissa vastaanotetuissa korttimaksutapahtumissa kortti oli laskettu liikkeeseen euroalueella (osuus 1 % maksuista) tai muissa maissa (osuus 1 % maksusta). Lähimaksaminen oli yleisin käyttötapa myös ulkomaisilla korteilla tehdyissä maksuissa.
Suomalaisilla korteilla tehtiin käteisnostoja pankkiautomaateilla kotimaassa yhteensä 7,5 mrd. euron arvosta vuonna 2022. Vertailun vuoksi vuonna 2021 nostettiin pankkiautomaateilla 6,6 mrd. euroa ja 10,3 mrd. euroa vuonna 2019. Vastaavasti vuonna 2022 suomalaisilla korteilla nostettiin ulkomailla sijaitsevilta pankkiautomaateilta käteistä yhteensä 328 milj. euron arvosta, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin vuosina 2017–2019 keskimäärin.
Suomalaisilta tileiltä tehtiin 1,2 mrd. tilisiirtoa vuonna 2022. Tilisiirtojen3 kokonaisarvo oli 4 071 mrd. euroa, ja siitä yksittäisten sähköisten tilisiirtojen osuus oli 81 %. Verkkokauppaan liittyvien tilisiirtojen osuus oli 9 % yksittäisten sähköisten tilisiirtojen osuudesta.
Lisätietoja antavat
- Tia Kurtti, puh. 09 183 2043, sähköposti: tia.kurtti(at)bof.fi,
- Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.
Tässä tiedotteessa käsitellyt luvut on julkaistu maksuliiketilastojen dashboardissa.
1 Korttipohjaiset maksutapahtumat katsotaan sähköisiksi, jos ne on käynnistetty konekielisellä maksupäätteellä, pankkiautomaatilla tai muulla sähköisen toimeksiannon mahdollistavalla fyysisellä päätteellä taikka etätoimenpiteenä sähköisen tiedonsiirron avulla. Korttipohjaiset maksutapahtumat katsotaan ei-sähköisiksi, jos ne on käynnistetty fyysisellä maksupäätteellä manuaalista auktorisointia (esim. leimauslaitetta) käyttäen tai postimyynti- tai puhelinmyyntitoimeksiantona (MOTO).
2 50 euroa on suurin mahdollinen summa, jonka Euroopan pankkiviranomainen tällä hetkellä hyväksyy yksittäisenä kortilla tehtynä lähimaksuna. Lähimaksurajan ylittäville summille vaaditaan aina kortin syöttämistä maksupäätteen lukijaan. Tietyillä mobiilisovelluksilla maksettaessa 50 euron lähimaksuraja ei päde.
3 Vuodesta 2022 alkaen tilisiirtoihin sisältyy arvopaperikaupankäyntiin ja katteensiirtopalveluihin liittyvät maksut, mikä kasvattaa tilisiirtojen arvoa aiempiin vuosiin verrattuna.
Linkit
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
En inhemsk lösning för omedelbara betalningar skulle öka funktionssäkerheten och konsumenternas valfrihet8.5.2025 11:30:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna måste ha tillgång till förmånliga, mångsidiga och tillförlitliga betalningssätt som fungerar säkert också under exceptionella omständigheter. En lösning för omedelbara betalningar som baserar sig på kontoöverföringar i real tid skulle öka vår förmåga att hantera systemen för betalning och erbjuda konsumenterna ett välkommet alternativ.
Kotimainen pikamaksamisen ratkaisu lisäisi toimintavarmuutta ja kuluttajien valinnanvapautta8.5.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla tulee olla käytössään edullisia, monipuolisia ja luotettavia maksutapoja, jotka toimivat turvallisesti myös poikkeustilanteissa. Reaaliaikaisiin tilisiirtoihin perustuva pikamaksuratkaisu lisäisi kykyämme hallita maksamisessa käytettyjä järjestelmiä ja tarjoaisi kuluttajille tervetulleen vaihtoehdon.
A Finnish instant payment solution would improve resilience and consumer choice8.5.2025 11:30:00 EEST | Press release
People must have access in Finland to inexpensive, versatile and reliable methods of payment and these must function securely even in exceptional situations. An instant payment solution based on real-time credit transfers would enhance our ability to govern the systems used in making payments and would offer consumers greater choice.
Inlåningen från hushållen ökar8.5.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid utgången av mars 2025 var inlåningen från de finländska hushållen (112,1 miljarder euro) 3 miljarder euro större än vid motsvarande tid för ett år sedan. Inlåningen har senast varit större 2022. I juli 2022 var inlåningen den största genom tiderna, dvs. nära 114 miljarder euro. Vid utgången av mars 2025 var 68,4 miljarder euro av inlåningen från hushållen inlåning över natten[1], 14,9 miljarder euro tidsbunden inlåning och 28,8 miljarder euro placeringsdepositioner[2].
Kotitalouksien talletuskanta kasvussa8.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuskanta oli viimeksi suurempi vuonna 2022. Vuoden 2022 heinäkuussa se oli kaikkien aikojen suurin eli lähes 114 mrd. euroa. Maaliskuun 2025 lopussa kotitalouksien talletuksista 68,4 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia[1], 14,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 28,8 mrd. euroa sijoitustalletuksia[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme