Salaisuuksien jäljillä -sarja: Onko eläkkeiden ”sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” hallitusohjelman Da Vinci -koodi?

Eläkeuudistusta neuvotteleva työryhmä sai hallitukselta toimeksiannon, jonka mukaan uudistukseen pitää sisältyä uusi sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä. Hallitusohjelma ja hallituksen tehtävänanto kehystävät vakautusjärjestelmän niin, että kyse olisi työeläkemaksun tason vakauttamisesta. 

 – Jos vakautusjärjestelmän malli tähtää nykyisen työeläkemaksutason jäädyttämiseen, rahoituksen kääntyessä tulevaisuudessa epätasapainoon jo maksussa olevia tai parhaillaan kertyviä eläkkeitä leikataan automaattisesti, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.   

– Se voisi jopa käytännössä tarkoittaa luopumista niin sanotusta etuusperusteisesta eläkkeestä, jos eläkemaksu kiinnitetään täysin. Tämä olisi perustavanlaatuinen uudistus koko työeläkejärjestelmän historiassa. Siksi tulevan vakauttajan ideasta ja arvovalinnoista olisi tärkeä aloittaa keskustelu hyvissä ajoin, Pelkonen sanoo.  

Etuusperusteisessa mallissa eläkkeelle jäätyään voi luottaa siihen, että työeläke pysyy lakiin kirjatun kaavan mukaan ansaitun suuruisena. Siinä ei jousteta, vaan rahoitus joustaa. Vastakohta tälle on ”maksuperusteinen eläke”, jossa rahoitusriskit kantaa eläkkeensaaja eli oman eläkkeen summa voi muuttua ajan kuluessa vielä eläkkeelläkin. Maailmalla on olemassa erilaisia välimalleja. 

Julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola korostaa, että mitään mallia ”sääntöpohjaisesta vakauttajasta” ei ole vielä päätetty.   

– On eläkeneuvottelijoiden ja hallituksen asia päättää, mitä tehdään ja millainen malli mahdollisesti valitaan, Rahkola sanoo.  

Pelkonen haastattelee Rahkolaa Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme uusimmassa jaksossa. Video on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla. 

Rahkola sanoo, että monissa maissa on jo käytössä eläkkeiden rahoitukseen liittyviä automaattisia vakauttajia. Eroja on siinä, minkä mittarin arvojen muuttuessa vakauttaja ikään kuin ”laukeaa” ja mitä se tarkoittaa.  

– Ruotsissa seurataan eläkejärjestelmän tuloja ja menoja. Siellä indeksikorotukset ovat jääneet hintojen nousua pienemmiksi useana vuonna. Alankomaissa vakauttaja kytkeytyy eläkevarojen rahastointiasteeseen. Siellä indeksikorotuksia on tehty aika vähän viime vuosina. Kanadassa taas seurataan todellisen ja kestävän maksutason eroa, Rahkola kuvailee.  

– Vakauttajan parametrit – eli mitä vakautetaan ja millä mittareilla – ovat tässä se oleellinen asia. Kytkettäisiinkö vakauttaja Suomessa tiukasti työeläkejärjestelmän omaan tulo- ja menoyhtälöön vai laajempiin Suomen talouteen vaikuttaviin tekijöihin, Pelkonen pohtii. 

Vaikutukset sukupolviin ja
sukupuoliin on selvitettävä 

Suomessa on ollut traditio, että noin kymmenen vuoden välein järjestelmän pääasialliset maksajat eli työnantajat ja työntekijät ovat neuvotelleet keskenään isomman eläkeuudistuksen. Se on tehty nimenomaan maksajien eli työeläkejärjestelmän tarpeista käsin, mutta kuunnellen tietysti myös kansantalouden eli valtion näkemyksiä. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on nyt poikkeuksellisesti uhkaus, että jos työmarkkinaosapuolet eivät pääse tammikuuhun 2025 mennessä sopuun uudistuksesta, joka vahvistaa julkista taloutta, hallitus tekee eläkeuudistuksen itse.   

– Millä tahansa tavalla lopputulokseen tullaan, on mahdollisen vakauttajan vaikutukset esimerkiksi sukupolvien ja sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen, kuten myös työeläkkeiden toimeenpanoon, selvitettävä huolella etukäteen. Sikäli aikataulu on tiukka. Puhutaan isoista summista, vaikutuksista ja mahdollisesti jopa fundamentaalisista muutoksista, Telan Janne Pelkonen sanoo.  

– Automatiikalla voisi lopulta olla hyvin sattumanvaraisia vaikutuksia eri ikäluokkien väliseen tulonjakoon ja toimeentuloon eläkkeellä, Pelkonen sanoo.  

Mikään ei tietysti estä päättämästä toisin kuin vakauttajan koneisto sanoo. Ruotsissa on puututtu manuaalisesti eli poliittisin päätöksin vakautusjärjestelmän aiheuttamiin eläketasojen heilahteluihin. Näin, vaikka leikkuri koskee vain yhtä osaa ruotsalaisen eläkkeestä. Se kuvastaa sitä, miksi automaattiset vakauttajat eivät yleensä poista tarvetta erilaisille eläkejärjestelmän uudistuksille ja -tarkistuksille, vaikka se on yleensä yhtenä vakauttajien tavoitteena.  

– Eläkejärjestelmä ei missään maassa ole koskaan niin valmis, että se toimisi itsekseen ilman että järjestelmästä vastaavien tahojen pitäisi neuvotella säännöllisesti siitä, miten sitä rukataan, Joonas Rahkola sanoo.   

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.  

Eläkeuudistus pähkinänkuoressa  

• Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on neuvotella eläkeuudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromääräisesti tämä on noin miljardi euroa. Neuvottelutuloksen tulee valmistua tammikuun 2025 loppuun mennessä ja siihen tulee sisällyttää myös sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä.  

• Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä haastavat väestön ikääntyminen ja erityisesti 2010- ja 2020-luvuilla laskenut syntyvyys.   

• Työeläkkeiden rahoituksessa ei ole vajetta, kun tarkastellaan kokonaisuudessaan julkisten ja yksityisalojen eläkkeitä. Yksityisalojen työeläkkeissä on eläkemaksun nousupainetta 2040-luvulta alkaen. Eläkeuudistukselle annettu suora, noin miljardin euron säästötavoite on kohtuullisen lähellä arvioita, joita työeläkevakuuttajat ja Eläketurvakeskus ovat esittäneet yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoitusvajeesta pitkällä aikavälillä.  

• Työeläkkeiden rahoituksessa on kolme liikkuvaa elementtiä: eläkemaksut, työeläkesijoituksille saatavat tuotot ja eläke-etuudet. Valmisteilla on myös sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävä uudistus.  

Koko artikkeli: ”Sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” – hallitusohjelman Da Vinci -koodi? https://www.tela.fi/2023/11/03/saantopohjainen-vakautusjarjestelma-hallitusohjelman-da-vinci-koodi/ 

Videohaastattelu Telan YouTube-kanavalla: https://youtu.be/a-hbUL1byP0?si=xAj7kzRumxu7sJ3q 

Lisätietoja:  
Janne Pelkonen 
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, Tela 
p. 050 559 5894 
janne.pelkonen@tela.fi 

X:ssä @JiiPelkonen