Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Työrauhalainsäädännöllä pyritään vähentämään työtaisteluja

Suomessa työtaisteluita on enemmän kuin Ruotsissa. Sekä laillisten että laittomien työtaistelujen määrä on kuitenkin laskenut viimeisen viiden vuoden aikana olennaisesti. 2000-luvulla työtaisteluissa vuosittain menetettyjen työpäivien keskiarvo on ollut noin 130 000.

Työmarkkinahäiriöiden vähentymisen jatkuminen kiistatta parantaisi yritysten kilpailukykyä, kasvua ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Yhtenä osasyynä laittomien työtaisteluiden runsaudelle Ruotsiin verrattuna pidetään sitä, että nykyiset sanktiot ovat osoittautuneet tehottomiksi. Toisaalta meillä ei ole kokemusperäistä tietoa siitä, miten eri suuruiset lakkosakot vaikuttavat työtaistelujen määrään. Hallitus lähtee siitä, että sakkojen euromäärien korottaminen vähentää työtaistelujen määrää. Vain arvailuja on siitä, miten tämä vaikuttaa työtaisteluun osallistuvien määrään taikka työtaistelujen kestoon.

Valmisteilla olevan ehdotuksen mukaan laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan. Alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa. Erityisestä syystä hyvityssakko voitaisiin tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Kirjaus merkitsee huomattavaa korotusta hyvityssakkoihin, joiden enimmäismäärä on nyt 31 900 euroa ja minimiä ei ole määrätty lainkaan. Työntekijälle säädetään henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu työtuomioistuimen laittomaksi tuomitseman lakon jatkamisesta.

Hallitus lähtee siitä, että positiivisia taloudellisia vaikutuksia aiheutuu myös siitä, että myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden rajoja määritellään aikaisempaa tiukemmiksi. Poliittisia työtaisteluja on meillä ollut kuitenkin vähän. Lisäksi esitetty sääntely, jonka mukaan tällaisten lakkojen enimmäiskesto saa olla enintään 24 tuntia ja muiden poliittisten työtaistelujen kaksi viikkoa, ei vähentäne juuri lainkaan työtaistelupäiviä. Poliittiset työtaistelut vain käydään rikkomatta rajoituksia.

Myötätuntotyötaistelujen uusi sääntely sen sijaan vaikuttanee merkittävästi tällaisten työtaistelujen käymiseen. Valmisteilla olevan uuden sääntelyn mukaan työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden.  Jos työehtosopimus ei ole voimassa, em. rajoitus koskee vain tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tarkoituksena ei ole työehtosopimuksen solmiminen. Tukityötaistelun tulee kohdistua tuettavan työtaistelun osapuoleen

Hallituksen arvion mukaan esitettävät muutokset vähentävät noin 5–10 prosenttia lakkopäiviä. Kyse voisi olla keskimäärin lähes 10 000 lisätyöpäivästä vuodessa. Hallitus ei esitä rajoitettavaksi lainkaan työtaisteluoikeutta, jolla vaikutetaan oman työehtosopimuksen aikaansaamiseen, joten tältä osin ei aiheudu hallituksen tavoittelemaa positiivista kehitystä muutoin kuin lakkosakkojen korottamisen kautta.

Työtaistelujen määrään vaikuttaa ensi sijassa työelämän suhteiden tila. Esimerkiksi poliittisia työtaisteluja käydään nyt, kun hallituksen tavoitteet ymmärretään työntekijäpuolella työnantajaa suosiviksi ja työntekijäpuolta heikentäviksi. Kyse on erilaisten ideologioiden törmäyksestä, joissa nyt ei näytä tapahtuvan kummankaan osapuolen taholta lähentymistä.

Työryhmävalmistelussa tehtiin hallitusohjelmaan verrattuna seuraavat uudistusehdotukset: ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee myös poliittisia työtaisteluja; muiden kuin lakkojen osalta poliittisten työtaistelujen enimmäiskesto on kaksi viikkoa; laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon osalta minimi voidaan alittaa erityisestä syystä; jos työehtosopimus ei ole voimassa, tukityötaistelun suhteellisuusperiaatteen mukainen rajoitus koskee vain tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tarkoituksena ei ole työehtosopimuksen solmiminen.

Muutoksia voidaan pitää myönnytyksinä työntekijäpuolelle mutta ne eivät olleet työntekijäpuolelle riittäviä.  Odotettavissa on jopa suuri yhtenäinen poliittinen työtaistelu, jos marraskuun aikana toteutetut nykyisen lainsäädännön mukaan sallitut työtaistelut eivät johda hallituksen riittävään vastaantuloon.

Turun yliopiston emeritusprofessori Seppo Koskinen puhuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä maanantaina 6.11.2023 klo 15.50 aiheesta: Hallitus pyrkii madaltamaan työllistämiskynnystä - mitä ehdotetaan ja miten niitä työoikeudellisesti voisi arvioida?

Lisätiedot: Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen, sekoski@utu.fi

Maakuntapäivien ohjelmaan voi tutustua tästä linkistä