Vuonna 1962 syntyneiden elinaikakerroin vahvistettu — pienentää alkavia työeläkkeitä vähemmän kuin edellisenä vuonna
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella elinaikakertoimen vuodelle 2024. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä 5,3 prosenttia, mikä on edellisvuotta vähemmän. Tämä johtuu korona-ajan korkeasta kuolleisuudesta.
Ministeriön asetuksen mukaan vuoden 2024 eli vuonna 1962 syntyneiden elinaikakerroin on 0,94692. Kertoimen arvo kasvaa vuoden 2023 kertoimeen verrattuna, mikä on poikkeuksellista. Aikaisemmin elinaikakertoimen uusin arvo on aina ollut edellisvuotta pienempi.
Elinaikakertoimen muutoksesta seuraa, että vuonna 1962 syntyneiden vanhuuseläkkeitä ja eräitä vuonna 2024 alkavia eläkkeitä pienennetään 5,3 prosenttia. Tämä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Elinaikakerroin perustuu eläkeikäisten toteutuneeseen kuolevuuskehitykseen. 62-vuotiaiden jäljellä olevan elinajan odote laski nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Laskua on ollut siis koronapandemian alusta asti, kuvailee Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.
Elinaikakerrointa käytetään eläkkeen laskennassa silloin, kun työeläke otetaan ensimmäistä kertaa maksuun. Työeläkeotteella karttunut eläke esitetään ennustetulla elinaikakertoimella vähennettynä.
Elinaikakerroin rajoittaa eläkekustannusten kasvua
Elinaikakerroin on vuoden 2005 eläkeuudistuksessa luotu automaattinen vakauttaja, joka sopeuttaa kuukausieläkkeen määrää yleiseen elinajan kehitykseen.
Kun työuran ajalta ansaittu eläke myönnetään, eläkkeen määrä kerrotaan elinaikakertoimella. Elinaikakerroin ei muutu tämän jälkeen. Kertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Jos suomalaisten keskimääräinen elinaika pitenee, elinaikakertoimen arvo pienenee. Vastaavasti elinaikakertoimen arvo kasvaa eliniän lyhentyessä.
Elinaikakerroin lasketaan 62-vuotiaille
Elinaikakerroin määräytyy kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä. Elinaikakerrointa sovelletaan kaikkien työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin niiden alkaessa. Viime vuosina elinaikakerroin on pienentänyt alkavia työeläkkeitä noin 5 prosenttia.
Eri syntymävuosiluokille vahvistetut elinaikakertoimet vuosina 2019–2024
|
Elinaikakertoimen määräytymisvuosi (62-v.) |
Syntymävuosi |
Elinaikakerroin |
Vaikutus alkavaan kuukausieläkkeeseen, % |
|
2024 |
1962 |
0,94692 |
-5,3 |
|
2023 |
1961 |
0,94419 |
-5,6 |
|
2022 |
1960 |
0,94659 |
-5,3 |
|
2021 |
1959 |
0,94984 |
-5,0 |
|
2020 |
1958 |
0,95404 |
-4,6 |
|
2019 |
1957 |
0,95722 |
-4,3 |
Ensimmäisen kerran elinaikakertoimesta laskettiin vuodelle 2009, jolloin elinaikakertoimen arvo oli yksi (1,00000). Tällöin vuonna 1947 syntyneet täyttivät 62 vuotta.
ETK laskee elinaikakertoimen vuosittain. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kertoimen asetuksella. Laskennassa käytetään lakiin kirjattua kahden prosentin korkoa sekä Tilastokeskuksen viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen kuolemanvaaralukuja.
Esimerkki elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeesi määrään
Olet syntynyt vuonna 1962. Sinulle on kertynyt vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä 1 800 euroa työeläkettä. Vuonna 1962 syntyneiden elinaikakertoimeksi on vahvistettu 0,94692. Kertynyt eläkkeesi kerrotaan elinaikakertoimella.
1 800 × 0,94692 = 1704,46
Eläkkeen määräksi ennen veroja tulee 1704,46 euroa. Elinaikakerroin pienentää eläkettäsi noin 5,3 prosenttia.
Mitä työeläke-etuuksia tämä elinaikakerroin pienentää?
Elinaikakerroin pienentää
- 1962 syntyneiden vanhuuseläkkeitä,
- vuonna 2024 alkavia 1963 syntyneiden osittaisia varhennettuja vanhuuseläkkeitä,
- vuonna 2024 alkavia vuonna 1962 tai myöhemmin syntyneiden työkyvyttömyyseläkkeiden ansaittuja osia
- sekä vuonna 2024 alkavia 1962 tai myöhemmin syntyneiden edunjättäjien perhe-eläkkeitä, joissa edunjättäjä ei vielä ollut eläkkeellä.
Lisätietoa
Elinaikakerroin ja sen määräytyminen – Etk.fi
Työeläkeote – Työeläke.fi
Elinaikakertoimen vahvistaminen – Työeläkelakipalvelu
Aiheen asiantuntija
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.
Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Miten Suomi onnistuu maahanmuuttajien kotoutumisessa?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme