Pro gradu -tutkielmassa kehitettiin säteilyturvallista toimintaa sepelvaltimoiden varjoainekuvaussalissa
Koronaariangiografiasalin henkilöstö altistuu sairaalahenkilöstöstä eniten röntgensäteilylle. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen pro gradu -tutkielmassa tutkittiin säteilyolosuhteita Mikkelin keskussairaalassa. Tutkielmassa muodostettiin säteilyn sirontakarttoja, joiden avulla on mahdollista nähdä, miten säteily siroaa toimenpidesalissa. Mittausten ja sirontakarttojen muodostamisen jälkeen koronaariangiografiasalin henkilöstölle järjestettiin kohdennettua koulutusta säteilyturvallisempaan toimintaan.
Sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja erilaisten henkeä pelastavien toimenpiteiden tarve on keskussairaaloiden koronaariangiografiasaleissa arkipäivää ja toimenpiteiden määrä on selkeästi kasvussa. Koronaariangiografiasaleissa käytetään röntgensäteilyä yhdessä varjoaineen kanssa, jolloin pystytään visuaalisesti arvioimaan esimerkiksi sydämen hapetuksesta huolehtivien sepelvaltimoiden tilannetta. Henkilökunnan säteilyaltistuminen on merkittävää ilman huolellista suojausta ja säteilyturvallisen toiminnan kehittäminen ja seuranta on siten tärkeää.
Koulutuksen avulla hoitohenkilöstön riskiä pienennetään
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen opiskelija Jasmiina Ahokas käsitteli pro gradu -tutkielmassaan kuvantamisessa syntyneen sironneen säteilyn suuruutta ja mahdollisia suuntariippuvuuksia koronaariangiografiasalissa Mikkelin keskussairaalassa.
- Sironnut säteily ei ole ihmisaistein havaittavaa. Se aiheuttaa hoitohenkilökunnalle säteilyaltistusta ja sen vaikutukset riippuvat oleellisesti altistuksen kestosta ja altistusalueesta, johon säteily kohdistuu. Pitkäkestoinen altistus sironneelle säteilylle aiheuttaa muun muassa lisääntynyttä syöpäriskiä, jota ei pystytä täysin poistamaan, selventää Ahokas.
Pro gradu -tutkielman tuloksena muodostettiin säteilyn sirontakartat, joiden avulla oli mahdollista havainnollistaa sironnutta säteilyä. Sirontakarttamittaus paljasti toimenpidesalissa useita kehittämiskohteita henkilökunnan toiminnan kannalta ja oli lopulta tärkeä osa ennaltaehkäisevää säteilysuojelutoimintaa.
- Sairaaloissa on edelleen eriäviä käytänteitä esimerkiksi pään alueen suojauksesta. Pään alueen suojauksessa käytettävä lyijyhattu on kehitetty jo vuosikymmen sitten, mutta se ei edelleenkään ole kaikkialla rutiinikäytössä, vaikka syytä olisi, painottaa Ahokas.
Sairaanhoitajasta fyysikoksi
Jasmiina Ahokas valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2013. Jo silloin hän tutustui säteilyvaikutuksiin seuratessaan lyijyseinän takana toimenpiteitä.
- Hyvin erilaisen ammatillisen polun jälkeen olen päätynyt tutkimaan aivan toisenlaisesta työskentelynäkökulmasta samaa asiaa, jota pohdin sairaanhoitajaksi valmistumisen kynnyksellä, iloitsee Ahokas.
Lisätietoja:
- Linkki pro gradu -tutkielmaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91193
Yhteyshenkilöt
Jasmiina Ahokas, jasmiina.j.ahokas@jyu.fi, +358443810100
Taneli Kalvas, taneli.kalvas@jyu.fi, +358408053504
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan tiivistävät yhteistyötä ikääntymisen ja kansanterveyden tutkimuksessa15.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan ovat solmineet määräaikaisen, kolmen vuoden sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa kansanterveyden ja ikääntymisen tutkimusta. Gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff on uusi Folkhälsanin tutkimuskeskuksen kansanterveystutkimuksen ohjelmajohtaja ja jatkaa professorin tehtävässään Jyväskylän yliopistossa. Yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme