Brändiasiantuntija Harald Kluh: Puu on tulevaisuuden materiaali – Puutuotteille tarina ja brändi
Metsä tuottaa tulevaisuuden materiaalia, sanoo itävaltalainen liiketoiminnan brändeihin ja trendeihin erikoistunut Harald Kluh. – Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava uusiutuvia ja hyvinvointia lisääviä tuotteita. Uusille puutuotteille on luotava lisäarvoa tuova tarina ja brändi.

– Lapsillemme pitää kertoa, mikä yhteys on esimerkiksi kodin rakentamisen ja huonekalujen materiaaleilla ilmastomuutokseen. Tämän vuosisadan kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä korostavat kodit tehdään uusiutuvasta, hiiltä sitovasta puusta, jota voidaan vielä käyttää uudelleen. Tämä on metsäteollisuudelle suuri tulevaisuuden mahdollisuus, mihin pitää tarttua.
–Tulevaisuuden kaupunki on metsän jatke. Olen nähnyt arkkitehdin piirtämiä visioita kaupunkirakentamisesta, missä elävät puut on tuotu osaksi rakentamista ja kaupunkikuvaa. Puun käyttö antaa arkkitehtuurille uusia upeita mahdollisuuksia. Arkkitehtuuri ja maisema voivat olla yhtä. Puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuden elää nykyistä paremmin luonnon yhteydessä.
Puu materiaalina sopii Kluhin mielestä asuntorakentamisen lisäksi julkiseen rakentamiseen kuten kouluihin ja päiväkoteihin. – Puu tarjoaa hyvän sisäilman ja tunnelman lisäksi kaunista arkkitehtuuria ja suunnittelua. Kun iso osa hiilipäästöistä tulee betonirakentamisesta, minun mielessäni suuri odotusarvo kohdistuu puuarkkitehtuuriin ja sen tarjoamiin puurakentamisen uusiin ratkaisuihin.
–Puurakentaminen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, se vähentää hiilipäästöjä ja korvaa betonin. Puurakentaminen näkyy yhdyskuntarakenteessa, mihin se tuo arkkitehtuurin estetiikkaa, kestävyyttä ja hyvinvointiarvoja.
Puu puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa
Kluhin mielestä kuluttajaa ei kiinnosta teollinen vanha yritys ja sen tekninen tuote, vaan tunne ja materiaali. – Rakentamisessa puun brändiin liittyy paljon hyviä asioita, kuten sen uusiutuvuus, esteettisyys ja kierrätettävyys. Uusi tutkimus osoittaa puurakennuksen tarjoavan paljon metsän kaltaisia hyviä terveysvaikutuksia. Näistä muodostuu puun brändi, mikä puhuttelee tunnetasolla kuluttajaa.
–Kun ihmiset ymmärtävät, että he viihtyvät ja voivat hyvin puurakennuksissa, on se sitten koti tai konserttisali, tästä hyvinvoinnista tulee tehdä brändi ja rakentaa enemmän puusta. Ydintä on ihmisten oma kokemus ja mitä kaikkea materiaalista voidaan tehdä. Pakkauksia ja paperia käytetään kuin vettä, ajattelematta mistä ne tulevat.
Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava Kluhin mukaan uusiutuvia, hyvinvointia lisääviä tuotteita. – Tarvitaan uudenlaista kestävyyden ajattelua, ja ymmärryksen lisäämistä, miten paljon erilaisia mahdollisuuksia puun käyttö eri tuotteissa lisää.
Puuala tarvitsee yhteistyötä brändinomistajien kanssa
Kluh muistuttaa, että puu tarjoaa hyviä tarinoita asumisen lisäksi esimerkiksi pakkauksiin, tekstiileihin ja kosmetiikkaan. - Kyse on brändeistä. Kaikki tuntevat isot polttoaineita myyvät globaalit öljy-yhtiöt, mutta harva tuntee puuyhtiöitä. Siksi perinteisten metsäyhtiöiden tulee löytää kuluttajamarkkinat yhteistyöllä brändien omistajien kautta.
–Kun puhumme puupohjaisista tekstiileistä tai kosmetiikasta, täytyy tehdä diilejä brändinomistajien kanssa. Ne ovat vaikka muotitalot Pariisissa, jossa ei sinänsä tiedetä puumateriaalista tai metsästä mitään, mutta joka luo puulle lisäarvoa tuovan tarinan ja brändin. Muoti luodaan ja myydään mielikuvilla ja tuotemerkeillä.
– Tuotebrändien omistajat luovat materiaalille ja tuotteelle tunteisiin vetoavan tarinan, jolla kohdataan kuluttaja. Metsäala kokonaisuudessaan on nähtävä uudenlaisista näkökulmista ja linkitettävä tuotekehittelyssä yrityksiä yhteistyöhön.
Kluhin mukaan esimerkiksi puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen parissa työskentelee monia yrityksiä, joiden kehitystyö auttaa meitä pääsemään eroon muovikuitupohjaisista tekstiileistä. – Sama koskee vaikkapa autoteollisuutta, missä voimme puupohjaisella hiilikuidulla korvata terästä. Huonekaluteollisuus tarjoaa mahdollisuuden asua ja työskennellä tyylikkäässä ja modernissa ympäristössä. Puu on tämän vuosisadan materiaali, jolla on edessään iso buumi.
–Rohkaisen poliitikkoja ja yrityksiä käyttämään resursseja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotyöhön. Tarvitaan tieteiden ja eri alojen tutkimuksen välistä yhteistyötä erityisesti nuorten suunnittelijoiden kanssa.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harald Kluh
harald.klueh@grass.eu
Kuvat

Tietoja julkaisijasta:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme