ELY-keskukset

Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)

Jaa

Vaikka sadan järvilohen kutuparin vuositavoitteesta jäätiinkin, 50 järvilohen kutuparia saatiin kiinni.

Luonnonvarakeskus pyytää Pielisjoesta emokaloja tavoitteenaan perustaa joka syksy uusi laitoskalasto luonnonkalojen mädistä ja maidista. Luonnosta saatavia sukutuotteita käytetään myös kannanhoidollisten istukkaiden tuottamiseen. Pielisjoen emokalapyynnissä saatiin 54 järvilohikoirasta ja 50 naarasta. Järvitaimenen emokaloja ei saatu yhtään. Siitä huolimatta tulos on parempi kuin muutamana viime vuotena.

Toistaiseksi kudulle nousevien lohien määrä on suoraan verrannollinen Pielisjoen vaelluspoikasistutuksiin. Kun vesihome on tappanut emokalastoa ja romahduttanut istukastuotannon, ei kudulle nousevia lohiakaan ole entiseen tapaan. Ennätysvuosina 2017–2019 Kuurnasta saatiin vuosittain 220–275 kutulohta.

Lieksanjoen emokalapyynnissä saatiin 20 järvilohinaarasta ja 11 koirasta. Järvitaimenia saatiin 11 naarasta ja 7 koirasta. Lieksanjoella pyyntiä haittasi poikkeuksellisen runsas virtaama ja ohijuoksutus. Kaikki kiinni saadut kutukalat siirrettiin patojen yli kunnostetuille alueille.

Laurinvirran poikastuotanto toistaiseksi vaatimatonta

Pielisjoen Laurinvirtaan valmistui syksyllä 2019 järvilohen poikastuotantoalue laajan yhteistyön avulla. Tavoitteena moninaishankkeessa oli uhanalaisten kalojen elinympäristön kunnostamisen ja vesivoiman tuotannon yhteen sovittaminen. Laurinvirta Oy vastasi voimalaitoksen rakentamisesta ja ELY-keskus poikastuotantoalueen suunnittelusta ja toteutuksesta.

ELY-keskus on hankkinut suunnitteluun alan asiantuntijoilta, ja toteutukseen on osallistunut laaja yhteistyöverkosto. Maa- ja metsätalousministeriöllä ja ELY-keskuksella on vastuu uhanalaisten kalalajien kantojen hoidon koordinoinnista, edistämisestä sekä rahoittamisesta. Luonnonvarakeskuksella oli hankkeessa keskeinen rooli asiantuntijana ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla hankehallinnoijana, mm. hankkeen omarahoituksen keräämisessä ja sidosryhmäyhteistyön edistäjänä.

Pielisjoen Laurinvirran järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen toimivuutta on seurattu kutupesäkartoituksilla ja sähkökoekalastuksilla. Seurantaa ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan tänä syksynä poikkeuksellisen suuren virtaaman vuoksi. Syyskuun alussa kokeiltiin ns. venesähkökoekalastusta, jota voidaan tehdä perinteistä seurannassa käytettyä sähkökalastusta syvemmässä vedessä. Lohikalojen poikasia ei tässä kalastuksessa kuitenkaan saatu saaliiksi. 

Aikaisempien vuosien seurantatiedot osoittavat järvilohien ja myös uhanalaisen järvitaimenen löytäneen kunnostetut kutualueet varsin hyvin, mutta toistaiseksi Laurinvirrasta sähkökalastuksilla saadut poikasmäärät ovat olleet vähäisiä. Alueen laajuus ja luonne sekä käytetyt seurantamenetelmät huomioiden saadut tulokset eivät välttämättä kerro koko totuutta alueen poikastuotannosta. Seurantaa jatketaan ja syitä heikkoon poikasmäärään selvitetään.

Aluehallintoviraston antamien lupamääräysten mukaan alueen toimivuutta ja merkitystä poikastuotannossa on tarkkailtava viiden vuoden ajan kunnostuksen valmistumisesta. Kunnostusalueen toimivuus on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyväksi muokkaamalla alueen rakennetta ja virtausolosuhteita.

Tarkkailutuloksia Laurinvirralta on vielä niukasti. Poikkeuksellisten virtausolosuhteiden vuoksi vertailukelpoisia sähkökalastuksia ja kutupesäkartoituksia on ollut mahdollista tehdä vain kahtena vuotena. ELY-keskuksen koordinoimana lisääntymisalueen toimivuutta pyritään parantamaan täydennyskunnostuksilla ja osalle aluetta on lisätty kivimateriaalia syksyllä 2022. Kuluneelle kesälle suunnittelut lisäkunnostukset täytyi kuitenkin siirtää seuraavalle vuodelle poikkeuksellisen vesitilanteen vuoksi.

Lisätietoja:

Helena Haakana, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295026201, helena.haakana@ely-keskus.fi

Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162313, jouni.tammi@gov.fi

Jari von Becker, Laurinvirta Oy, p. 0504338244, jari.vonbecker@pks.fi

Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus, p. 0295326169, matti.janhunen@luke.fi

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye