Lasten ravitsemus muuttuu ruokakasvatuksella ja ruokaympäristöä muuttamalla

Suhteessa kansallisiin ravitsemussuosituksiin lasten ravitsemuksen suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen saanti, käytetyn rasvan laatu, liika suola sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden riittämätön saanti. Myös lihan ja maidon liialliseen kulutukseen tulisi kiinnittää huomiota sekä lisätä kestävän kalan ja palkokasvien käyttöä.

Moni lapsi ja nuori aterioi epäsäännöllisesti. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista vain hieman yli 40 % söi aamupalan joka arkiaamu. Epäsäännöllinen ateriarytmi lisää napostelua ja heikkolaatuisten välipalojen syöntiä. Lapset saavat ison osan energiasta ja sokerista välipaloista. Yli kolmannes lapsista saa sokeria yli suositusten.

Hyvä ravitsemus kasvuiässä on terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Terveellisillä ruokatottumuksilla, liiallisen sokerin välttämisellä ja ateriarytmillä on iso merkitys myös suunterveydelle ja karieksen hallinnalle. Heikko ravitsemus altistaa ylipainolle ja monille kansantaudeille sekä voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin.

–  Ravitsemushaasteet kasautuvat usein esimerkiksi sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin, joilla ei ole voimavaroja hyviin valintoihin. Ravitsemukselliset riskiryhmät tulisikin tunnistaa ajoissa, muistuttaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Ruokaympäristöllä on iso merkitys

Tänä päivänä ruokaympäristössä on paljon terveyttä heikentävää ruokaa saatavilla ja näkyvillä. Ruokaympäristöä voisi muokata terveysperusteisella hinnoittelulla, epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamisella ja elintarvikkeiden ravintosisällön parantamisella.

Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on pääosin tarjolla laadukasta ja monipuolista ruokaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin kotihoidossa olevat. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ruokatarjontaa voisi kuitenkin muokata edelleen kasvipainotteisemmaksi ja kehittää lapsille maistuvia reseptejä. Terveyttä edistävä ja kestävä ruokakulttuuri vaatii myös positiivista ruokapuhetta ja ruokakasvatusta. Lapsena opitut makumieltymykset ja tavat säilyvät pitkälle aikuisuuteen, miksi lasten ruokaympäristön merkitys on niin suuri.

Tutkimustieto ja tiedon välittäminen muokkaavat myös ruokaympäristöä. Lasten ravitsemustutkimustieto on koottu eri alueilta ja eri aikoina kootuista tutkimushankkeista. Leikki-ikäisisten ja nuorten koululaisten ruokavaliosta on sirpaleista tietoa, mutta nuorten osalta tieto lähes puuttuu.

– Meillä ei ole saatavilla valtakunnallista, kattavaa tutkimustietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta.  Tutkimusta tarvittaisiin, että ravitsemushaasteisin pystyttäisiin puuttumaan paremmin, toteaa tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), FT, ETM Sari Niinistö, sari.niinisto@thl.fi, p. 029 524 7249

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja STT Info