Kustaa H.J. Vilkuna luennoi peruukeista 1600–1700-luvun miehen arvovallan symbolina ja yhteiskunnallisena ilmiönä

Kustaa H. J. Vilkuna käsittelee miesten hiusmuodin kehitystä peruukkien aikakaudella 1600–1700-luvuilla ja avaa ilmiön laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Puuteroidut hiukset, peruukki tai niihin verrattavissa olevat kampaukset olivat keskeinen osa yhteiskuntaa, taloutta ja sosiaalista erottautumista.

-Muotivirtaus työllisti alan ammattilaisia, peruukintekijöitä ja kampaajia, ja heidän lisäkseen koko joukon muiden alan ammattilaisia, professori Kustaa H. J. Vilkuna sanoo.

Aikansa statussymboleja

Ulkoinen olemus ja siihen ajan ja rahan käyttäminen olivat tärkeä osa miehen sosiaalista pääomaa 1600- ja 1700-luvuilla.

–Puuteroidun peruukin käyttö erotti aateliston, porvariston ja papiston rahvaasta. Laittautumiseen kului jopa pari tuntia päivässä, ja tarvittiin myös erityisiä välineitä ja ammattilaisten apua, Vilkuna kertoo.

Herrasmiehet hyödynsivät ehostamiseen kuluvan ajan muun muassa pitämällä audiensseja ja asioiden hoitoon. Puuterointia varten kehitettyä pyörällistä tuolia voidaan pitää nykyisen konttorituolin edelläkävijänä.

Vaasan seudun peruukkipäät

Kustaa H. J. Vilkuna tarkastelee luennossaan myös, miten tämä yleiseurooppalainen herrasväen kulttuuri asettui osaksi Vaasan ja seudun elämänmenoa.

Ketkä halusivat ja keiden oli pakko erottautua rahvaasta muodikkaalla hiuslaitteellaan? Millaista oli elää jatkuvaa huoltoa tarvinneen hiuslaitteen kanssa? Ketkä Vaasan seudulla tuottivat puuteria, peruukkeja sekä kampasivat ja kähersivät hiuksia?

Kustaa H. J. Vilkuna on Suomen historian tutkija ja professori Jyväskylän yliopistossa. Hänen kirjansa Liiat Hiuxet - Miesten muodin kulttuurihistoria julkaistiin syyskuussa 2022. Vilkuna on kirjoittanut myös lukuisia tutkielmia kulttuuri-, mentaliteetti-, sosiaali- ja taloushistorian aloilta, esimerkiksi Juomareiden valtakunta, isonvihan aikaa käsitellyt Viha sekä Paholaisen sota.