Voidaanko Ukrainan sotaa verrata Suomen talvisotaan?
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumiin historiallisten vertailujen merkityksestä 2000-luvun maailmassa ja erityisesti Ukrainan sotaan liittyvistä aiheista 23.-24.marraskuuta.
Englanninkielinen konferenssi ”History Lessons – Can Historical Comparisons Help us Understand the Present”? järjestetään Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa (Fabianinkatu 24 A, 3. krs) 23.–24.11.2023.
Konferenssin teemasta
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on saanut monet turvautumaan menneisyyteen resurssina, jonka avulla voidaan ymmärtää sitä, mikä vielä kaksi vuotta sitten vaikutti mahdottomalta.
Tutkijat, poliitikot ja toimittajat käyttävät mielellään historiallisia analogioita selittääkseen sotaa ja ennustaakseen sen mahdollista tulevaa kehitystä. Vertailuja haetaan maailman imperialistisesta menneisyydestä, fasismista tai Suomen talvisodasta vuonna 1939–1940. Niin suosittuja kuin nämä analogiat ovatkin, historiallisten vertailujen tekemistä pysähdytään harvoin pohtimaan kriittisesti.
Voiko historia opastaa meitä myrskyisten aikojen läpi, vai onko Sting oikeassa laulaessaan, että historia ei opeta meille mitään? Tässä monitieteisessä englanninkielisessä konferenssissa pohditaan historiallisten analogioiden ja vertailujen arvoa ja merkitystä 2000-luvun maailmassa keskustelemalla Ukrainan sotaan liittyvistä aiheista.
Tilaisuus on avoin kaikille. Rekisteröitymistä pyydetään 20.11. mennessä konferenssisivulla.
Keynote-puhujat: Balázs Trencsényi (Central European University) ja Roger Griffin (Oxford Brookes University)
Järjestäjät: Anton Kotenko, Andrew Graan (Helsingin yliopiston tutkijakollegium)
Lisätietoja:
Kaisa Kaakinen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopiston tutkijakollegium, kaisa.kaakinen@helsinki.fi, +358 50 317 9690
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme