Suomalaisyrityksistä 6 % yltää Keskimaan henkilöstökokemuksen tasolle

Osuuskauppa Keskimaassa kartoitetaan henkilöstön mietteitä työstä ja työnantajasta joka syksy tehtävällä työyhteisötutkimuksella. TYT-tutkimuksessa mitataan henkilöstökokemusta kolmella tasolla: oma työ, oma toimipaikka ja yritystaso.

– TYT-tutkimus on meille tärkeä johtamisen väline. Se kertoo, mitä mieltä keskimaalaiset ovat työpaikastaan ja työantajastaan, siis ylipäätään siitä, miltä meillä työskentely tuntuu, Keskimaan henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg kuvailee.

Erinomainen vastausprosentti, 94,3 varmistaa, että tulokset ovat luotettavia ja kertovat aidosti keskimaalaisten mielipiteet. 

– Henkilöstökokemuksen parantaminen on meille erittäin tärkeä strateginen tavoite, jotta pärjäämme jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa ihmisistä, kun työikäisten määrän vähenee. TYT-tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jonka perusteella parannamme tekemisiämme ja varmistamme, että ihmiset haluavat tulla Keskimaalle töihin ja pysyä meillä, Thusberg perustelee.

TYT-tutkimus toteutetaan Eezy Flow Oy:n PeoplePower-tutkimuksesta S-ryhmälle räätälöidyllä tutkimuskonseptilla.

– Tutkimme työelämässä mukana olevien suomalaisten henkilöstökokemusta yli 30 vuoden kokemuksella. Vertaillessamme yritysten tuloksia meillä on Suomen yleisnormissa mukana yli puolen miljoonan suomalaisen vastaukset. Julkaisemme tutkimusten perusteella joka vuosi myös raportin henkilöstökokemuksesta Suomessa ja annamme poikkeuksellisen hyvät henkilöstötutkimuksen tulokset saavuttaneille organisaatioille Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen, Eezy Flown senior tutkimuskonsultti Maarit Ahvenainen kertoo.

Työyhteisötutkimuksissa Keskimaan ns. TYT-indeksi on noussut neljän viime vuoden aikana merkittävästi.  

TYT-indeksi kuvaa kokonaistulosta, joka lasketaan 22 indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100 jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin.

– Keskimaan tulos on merkittävästi enemmän kuin Suomen yleisnormi, mikä kertoo todella korkeasta henkilöstökokemuksesta. Kokenutta tutkijaakin ihmetyttää, miten hyvin Keskimaalla on päästy eteenpäin ja nostettu TYT-indeksiä yhä korkeammalle. Viime vuosien kehitys kertoo siitä, että Keskimaalla on tehty oikeita asioita, Maarit Ahvenainen arvioi.

Keskimaa on ansainnut TYT-tuloksellaan Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen.

– Keskimaalla on syntynyt positiivinen kierre. Kun yhtä asiaa parannetaan, se vaikuttaa moneen muuhun asiaan. Vahvuuksia on osattu vahvistaa ja tutkimuksissa esiin noussutta kritiikkiä on osattu hyödyntää oikealla tavalla toiminnan kehittämisessä ja tulosten käsittelyssä ratkaisukeskeisellä tavalla, Ahvenainen toteaa.

Keskimaalla henkilöstökokemusta nostavina asiakokonaisuuksina nousevat esiin selkeästi aiempaa korkeampi tyytyväisyys johtamis- ja toimintakulttuuriin sekä työnantajakuvaan. Merkittävä parannus edellisvuodesta on tapahtunut mm. yrityksen tulevaisuuden näkymien ja strategian viestimisessä. 

– Yritystason vastauksissa on huomattava ero Suomen yleisnormiin verrattuna. Peräti 93 % keskimaalaisista suosittelee Keskimaata työnantajana, kun Suomen yleisnormi oman työnantajan suosittelussa on 79 %.

Työn suorittamiseen sekä arjen johtamiseen liittyvät asiat nousevat myös pitkälle yli yleisnormin. Parhaiten toimivia asioita ovat päätöksenteon tehokkuus sekä selvyys siitä, kuka mistäkin päättää. Myös palkitsemisen oikeudenmukaisuus nousee erittäin merkitsevästi tavanomaista paremmalle tasolle.

– Meidän koko henkilöstö on tulospalkitsemisen piirissä, ja vuoden 2024 alusta alkaen työntekijöiden tulospalkkioihin tullaan tekemään merkittävä korotus. Siitä kerromme lisää myöhemmin marraskuun aikana, Kaisamaria Thusberg lupaa.

Tutkimuksessa nousee esiin myös tärkeitä kehittämisen kohteita. Suhteellisesti heikoimmin toimivien asiakokonaisuuksien joukkoon Keskimaalla jää henkilöstön kokemus oman työn mielenkiintoisuudesta, merkityksellisyydestä ja hyödyllisyydestä. Niissä jäädään normitason alapuolelle. Merkityksellisen työn kokemus jää matalimmaksi työntekijöillä, kun taas päälliköillä ja esihenkilöillä arviot työn mielenkiintoisuudesta ja merkityksellisyydestä ovat suomalaisen esihenkilönormin tasolla, mielenkiintoisuudessa jonkin verran sen yläpuolella.  

337 sopimustuntinostoa, keskimääräinen nosto 8,1 tuntia viikossa

Viime vuonna TYT-tutkimuksessa kysyttiin ensimmäisen kerran osa-aikaisten keskimaalaisten toiveita sopimustunteihin liittyen. Reilu neljännes vastaajista kertoi haluavansa lisää tunteja.

Henkilöstön toiveeseen on vastattu: tämän vuoden aikana lokakuun loppuun mennessä on tehty 337 sopimustuntinostoa. Keskimääräinen nosto on ollut 8,1 tuntia viikossa.

– On tärkeää, että jokainen keskimaalainen tulee kuulluksi ja voi kertoa omat toiveensa ja näkemyksensä siitä, kuinka paljon haluaa tehdä töitä, Kaisamaria Thusberg korostaa.

Sopimustuntien lisäämisessä tavoitteena on parantaa työntekijäkokemusta ja vahvistaa keskimaalaisten toimeentuloa, keinoina muun muassa monitoimipaikkatyöskentelyn lisääminen sekä osaamisen tavoitteellinen kasvattaminen, jonka myötä voidaan saavuttaa suuremmat sopimustunnit.

– Olemme pureutuneet tuntirakenteisiin, työvuorosuunnittelun käytäntöihin ja erilaisiin vakiintuneisiin toimintatapoihin, tavoitteena mahdollistaa sopimustuntien nostot kaikkialla, missä suinkin mahdollista.

Läheskään kaikki osa-aikaiset eivät halua lisää tunteja: nykytilaan tyytyväisten osuus on nyt 68 %. Osa-aikaisuutta tarvitaan väistämättä jatkossakin, koska palvelualoilla asiakaskäyttäytyminen määrittää työn ja tekijöiden tarpeen. Kysyntä ei tule ikinä olemaan tasaista, vaan aina on sesonkeja, päiviä ja kellonaikoja, jolloin ihmisiä tarvitaan enemmän töihin.