EK:n digikysely: Tekoälyssä suurin potentiaali liiketoiminnan kasvulle – pullonkaulana osaaminen
Hieman alle puolet Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyyn vastanneista yrityksistä hyödyntää tällä hetkellä tekoälyä. Valtaosa kuitenkin näkee tekoälyn ja koneoppimisen merkittävimpänä kasvuvoimana liiketoiminnalle. Mitä suurempi yritys, sen vahvemmaksi tekoälyn ja digitalisaation merkitys liiketoiminnan kehittämisessä muodostuu. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, johon vastasi yli 450 yritystä.
Kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä 45 prosenttia hyödyntää toiminnassaan tekoälyä. Yleisimmät tekoälyn käyttökohteet ovat tiedon analysointi (40 % vastanneista), asiakaspalvelutyön parantaminen (39 %) sekä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen (36 %). Vastanneista 42 prosenttia suunnittelee investointeja tekoälyratkaisuihin
ChatGPT:tä tai vastaavia tekoälysovelluksia hyödyntäviä yrityksiä oli noin 40 prosenttia vastanneista. Tämän lisäksi hieman alle puolet vastanneista selvittää parhaillaan tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseksi.
”Tekoälyn hyödyntäminen ja uusien mahdollisuuksien hahmottaminen liiketoiminnassa on lyönyt läpi kaikissa yrityskokoluokissa. Nyt olisi huolehdittava siitä, että yrityksissä riittää näkemystä ja rohkeutta tekoälyn kokeiluun ja käyttöön”, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen.
Vain harva yritys suuntaa digikehityksellä kohti uutta liiketoimintaa. Tämän hetken digikehitys painottuu omien liiketoimintaprosessien tehostamiseen ja uusien työtapojen kehittämiseen. Lähes 80 prosenttia vastaajista näkeekin tekoälyn potentiaalin prosessien optimoinnissa, kustannussäästöissä ja laadun parantamisessa. Tekoälyn tuoman kilpailuedun merkitys kasvaa yrityskoon mukaan. Mitä suurempi yritys, sitä voimakkaammin tekoälypohjaisten ratkaisujen mahdollistama kilpailuetu korostuu. Tuotekehitykseen tekoälyä hyödyntää noin joka kymmenes yritys.
Digitaidot ja -osaaminen ovat tällä hetkellä riittävällä tasolla, mutta yritysten tarve lisäosaamiselle kasvaa lähivuosina. Osaamistarpeet kohdistuvat niin tekoälyn mahdollisuuksien ymmärtämiseen kuin datan laaja-alaiseen hyödyntämiseen liiketoiminnan kehittämisessä.
”Tärkeimmät tavat kehittää digi- ja teknologiaosaamista ovat työssä oppiminen, nykyisten työntekijöiden kouluttaminen, kokeilut ja testaaminen sekä yhteistyö toisten yritysten kanssa. Vastanneista ainoastaan noin viidennes koki tutkimus- ja oppilaitosyhteistyön mielekkäimmäksi osaamisen kehittämisen tavaksi. Oppilaitosten ja pk-yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen onkin tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa työssä tarvittavien taitojen uudistamisessa”, sanoo Tuuliainen.
EK:n Data- ja tekoälykyselyyn vastasi syyskuussa 454 jäsenyritystä. Vastaajayritykset olivat sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä kaikista EK:n jäsenliitoista ja kaikilta toimialoilta.
Lisätietoja:
Mika Tuuliainen, johtava asiantuntija, p. 050 563 4729
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eastern Flank -kokous on erinomainen osoitus Suomen EU-aloitteellisuudesta15.12.2025 12:32:43 EET | Tiedote
Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme