Tasavallan presidentti Sauli Niinistön muistopuhe presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisissa Helsingissä 10. marraskuuta 2023

10.11.2023 15:13:08 EET | Tasavallan presidentin kanslia | Tiedote

Jaa

Arvoisa rouva Eeva Ahtisaari, herra Marko Ahtisaari,
hyvät presidentti Martti Ahtisaaren omaiset ja ystävät,
hyvät suomalaiset

Suuri elämäntyö on täyttynyt. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, tasavaltamme kymmenes presidentti, on siirtynyt ajasta iäisyyteen.

Martti Ahtisaari eli pitkän ja vaikuttavan elämän. Hän oli suuri suomalainen, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu. Hän jätti kädenjälkensä sekä kansalliseen että kansainväliseen historiaan.

Kaiken toiminnan keskiössä hänellä oli ihminen. Hän näki jokaisen lähimmäisenä, ja heistä kaikkein paatuneimmissakin jotakin hyvää, jota kohti kurottaa. Jonka varaan rakentaa yhteyttä ja rauhaa. Toimia väsymättä paremman huomisen hyväksi.

***

Martti Ahtisaari oli hyvin vähän poliitikko ja hyvin paljon diplomaatti. Presidentinvaaleissa 1994 hän teki sivuväliintulon – politiikan ulkopuolinen valittiin politiikan päänäyttämölle.

Hän ei pyrkinyt mukautumaan poliittiseen tapakulttuuriin, josta myös seurasi arvostelua. Mutta ennen pitkää poliittinen tapakulttuuri alkoikin mukautua lähemmäs hänen suuntaansa. Niin kuin on hyvin kuvattu, hän oli ”matalien hierarkioiden mies”.

Tuloksekkaassa johtajuudessa, samoin kuin onnistuneessa diplomatiassa, ei voi piiloutua lausuntojen, lakipykälien tai protokollan taakse. Sitä tehdään persoonalla. Ja näin Ahtisaari totisesti teki.

Hänen kanssaan työskennelleet ovat kuvanneet häntä rauhalliseksi, kärsivälliseksi ja lämpimäksi. Mieheksi, joka malttoi pysähtyä ja kuunnella. Mutta tarvittaessa myös tiukaksi ja määrätietoiseksi neuvottelijaksi.

Moni on varmaan saanut jakaa kokemuksen siitä, miten mestarillisesti Martti osasi purkaa jännittyneisyyttä tai aristelua häntä tapaamaan tulleilta; usein siihen riitti pelkästään lämmin avaus: Hei, mikäs nyt mieltäsi painaa?

***

Omien sanojensa mukaan hän oli ikuinen evakko. Tämä lapsuuden kova kokemus arjen haavoittuvuudesta auttoi häntä myöhemmin asettautumaan konfliktialueiden hädänalaisten ihmisten asemaan.

Olisi helppo ajatella, että lapsuudessa tapahtunut juuriltaan repäisy ajoi häntä maailmalle. Tätä hän tuskin olisi itse allekirjoittanut. Nuoren mielen uteliaisuus ja päättymätön aktiivisuus häntä maailmalle vei, mutta juuret olivat ja säilyivät syvällä Suomen maaperässä.

Martti tunsi maansa. Kodin paikka oli vaihdellut ja sitä kautta hän oppi tuntemaan monenlaista suomalaisuutta, kaikkea hyvällä muistaen ja arvostaen. Tämän saivat kokea myös kansalaiset lukuisilla maakuntamatkoilla. Ja niitähän riitä riitti; ”Totta kai tulen” oli usein kuultu vastaus kutsuihin eri puolille maata.

Presidentin toimikausi 1994 alkoi ankean talouden merkeissä. Ensitöikseen presidentti tarttui näkyvästi keskusteluun ja toimiin, jotta laman jäljet korjattaisiin ja talous lähtisi nousuun. Isänmaan asia, ulkosuhteissa ja taloudessa menestyvä Suomi oli tavoitteena.

Virkaanastujaispuheessaan hän edellytti oikeudentuntoa tulevilta päätöksiltä: ”Ihmisarvo on asetettava uuden yhteisymmärryksen politiikan käyttövoimaksi. On huolehdittava siitä, että heikoimmissa asemissa olevat lähimmäisemme eivät menetä uskoa huomiseen”.

***

Martti Ahtisaarta arvostettiin maailmalla. Näkyvin tunnustus oli Nobel-palkinto, joka myönnettiin hänelle merkittävistä ansioista rauhan työssä. Hän on myös jäänyt pysyvään muistiin, niin monet terveiset ja muistamiset olemme maailmalta kuulleet ja välittäneet.

Arvostus myös näkyi vaikkapa EU:n Firenzen huippukokouksen illallisella 1996, jota noviisina pääsin seuraamaan. Valtionpäämiehethän puhuivat vapaasti siitä, mitä päivällä ei ollut avattu, samalla nauttien pöydän antimista. Tuli hetki, jolloin haarukat pysähtyivät. Martti Ahtisaarella oli puheenvuoro, pöydän tunnelma tiivistyi. Haluttiin tarkoin kuulla, mitä hänellä oli sanottavaa.

Rauha oli hänelle teonsana: tahdon asia. Se merkitsi täyttä omaa omistautumista työlle, mutta myös haastetta niille, joilla oli valtaa vaikuttaa. Sanoma heille kuului: ”aina on etuja, joita sota edistää. Siksi he, joilla valtaa ja vaikutusvaltaa on, voivat myös pysäyttää ne.”

Epäilemättä hän rauhanvälityksessä levolliseen tyyliinsä purki aluksi jännitteitä, kuunteli enemmän kuin puhui, johdatteli asianosaiset kiistan ytimeen – ja näin vähin erin riisui heidät aseista.

Tämä oli uskoa siihen, että minkä ihminen on rikkonut, ihminen myös korjaa. Rauhanvälittäjänä oli tärkeää, että kaikkien, joita sota koskee, tuli saada äänensä kuuluville. Naisten ja tyttöjen aseman turvaaminen oli erityisen tärkeää.

Presidentti Ahtisaaren työ Indonesiassa, Kosovossa ja Namibiassa ja muualla on jättänyt jälkensä lukemattomien ihmisten elämään. Moni hänet maailmalla kohdannut on tullut myös tänne tänään pitkien matkojen takaa kunnioittamaan hänen muistoaan. Se on myös inspiroinut, ja inspiroi edelleen, useita suomalaisia diplomaattisukupolvia. Hänen esimerkkinsä osoitti, kuinka kova työ ja vahva vakaumus kantavat hedelmää. Että diplomatian kentällä pienikin maa voi saada aikaan suuria.

***

Viime kädessä, ja ennen kaikkea, Martti Ahtisaari oli aviopuoliso ja isä. Tämäkään ei ollut hänelle yksisuuntainen tie. Eeva ja Marko, olette kulkeneet pitkän matkan Martin rinnalla. Hän toi monessa yhteydessä esiin tukenne korvaamattoman merkityksen. Huolenpitonne hänestä sairastumisen jälkeen on ollut koskettavaa.

Eevan rooli oli paljon muutakin kuin tehtävät diplomaatin puolisona. Te olette tehneet valtavan yhteisen työn. Kevään valtiovierailullani Namibiassa toistui tavan takaa muistot Eevasta ja Martista, ja siitä, mitä he yhdessä tekivät ja saivat aikaan.

***

Koko Suomi sekä Martti Ahtisaaren ystävät ja työtoverit maailmalla muistavat tänään presidentti Ahtisaarta ja hänen elämäntyötään syvää kunnioitusta ja kiitollisuutta tuntien sekä läheisten suruun osaa ottaen.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Stubb på statsbesök till Indien2.3.2026 15:29:41 EET | Pressmeddelande

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 11/2026 2.3.2026 Republikens president Alexander Stubb reser på statsbesök till Indien 4–7 mars 2026. President Stubb ska träffa Indiens president Droupadi Murmu, premiärminister Narendra Modi, utrikesminister Subrahmanyam Jaishankari samt övrig statsledning torsdagen den 5 mars i New Delhi. De officiella samtalen kommer att behandla omvandlingen i den internationella politiken och det multilaterala samarbetet, de bilaterala relationerna mellan Finland och Indien, relationerna mellan Indien och Europa, samarbetet inom ekonomi och handel, regionala frågor i Asien samt Rysslands olagliga anfallskrig mot Ukraina. Torsdagen den 5 mars medverkar presidenten som huvudgäst i Raisina Dialogue 2026, en konferens tillägnad geopolitik och geoekonomi. President Stubb håller konferensens öppningsanförande och deltar i en paneldiskussion dagen därpå. Konferensen arrangeras av tankesmedjan Observer Research Foundation (ORF) och Indiens utrikesministerium.

Presidentti Stubb valtiovierailulle Intiaan2.3.2026 15:29:41 EET | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 11/2026 2.3.2026 Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa valtiovierailulle Intiaan 4.–7. maaliskuuta 2026. Presidentti Stubb tapaa Intian presidentti Droupadi Murmun, pääministeri Narendra Modin, ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin sekä muuta valtiojohtoa torstaina 5. maaliskuuta New Delhissä. Keskusteluissa ovat esillä kansainvälisen politiikan murros ja monenkeskinen yhteistyö, Suomen ja Intian kahdenväliset suhteet, Intian ja Euroopan suhteet, kaupallistaloudellinen yhteistyö, Aasian alueelliset kysymykset sekä Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa. Torstaina 5. maaliskuuta presidentti osallistuu päävieraana geopolitiikkaan ja -talouteen keskittyvään Raisina Dialogue -konferenssiin. Presidentti Stubb pitää konferenssin avauspuheen ja osallistuu seuraavana päivänä paneelikeskusteluun. Konferenssin järjestävät Observer Research Foundation (ORF) -ajatushautomo ja Intian ulkoministeriö. Konferenssin yhteydessä presidentti tapaa myös R

President Stubb to make state visit to India2.3.2026 15:29:41 EET | Press release

Office of the President of the Republic of Finland Press release 11/2026 2 March 2026 President of the Republic of Finland Alexander Stubb will travel to India on a state visit on 4–7 March 2026. President Stubb will meet President of India Droupadi Murmu, Prime Minister Narendra Modi, External Affairs Minister Subrahmanyam Jaishankar, along with other representatives of the state leadership on Thursday 5 March in New Delhi. The discussions will address the transformation of international politics and multilateral cooperation, the bilateral relations between Finland and India, the relations between India and Europe, commercial and economic cooperation, regional issues in Asia, as well as Russia’s illegal war of aggression against Ukraine. On Thursday 5 March, President Stubb will also participate as the guest of honour in the Raisina Dialogue 2026, a conference focusing on geopolitics and geoeconomics. President Stubb will deliver the inaugural address of the conference and participate

JEF-ledarna samlas till toppmöte i Helsingfors2.3.2026 13:06:06 EET | Pressmeddelande

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 10/2026 2.3.2026 Republikens president Alexander Stubb är värd för JEF-ländernas toppmöte i Helsingfors torsdagen 26 mars 2026. Vid mötet kommer man att diskutera bland annat JEF-ländernas stöd till Ukraina och det allmänna säkerhetsläget i Europa. Joint Expeditionary Force (JEF) är ett multilateralt försvarssamarbete som leds av Storbritannien. I JEF ingår, förutom Storbritannien, även Danmark, Estland, Finland, Island, Lettland, Litauen, Nederländerna, Norge och Sverige. Syftet är att utveckla de deltagande ländernas militära kapacitet genom gemensamma övningar, att förebygga kriser och att vid behov agera tillsammans i krissituationer. JEF-samarbetet avser främst insatser i norra Europa och Östersjöregionen. Det senaste JEF-mötet ägde rum i Norge i maj 2025.

JEF-maiden huippukokous Helsingissä2.3.2026 13:06:06 EET | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 10/2026 2.3.2026 Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi Helsingissä järjestettävää JEF-maiden huippukokousta torstaina 26. maaliskuuta 2026. Kokouksessa keskustellaan muun muassa JEF-maiden tuesta Ukrainalle ja Euroopan yleisestä turvallisuustilanteesta. JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama monenvälinen puolustusyhteistyökehys, jossa on mukana Ison-Britannian ja Suomen lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF-yhteistyön pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue. Edellinen JEF-maiden päämieskokous järjestettiin toukokuussa 2025 Norjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye