Uusi video kertoo jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta

14.11.2023 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Piirretty hahmo ’Maggie’ kertoo jokihelmisimpukan eli raakun ja LIFE Revives -hankkeen tarinan uudella videolla. Vaikka Maggie on vain pohjassa elävä pieni nilviäinen, ylläpitää se hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Se onkin monille lajeille ja ekosysteemeille elintärkeä ja sen takia on tärkeä suojella tätä uhanalaista simpukkaa. Suojelu edistää myös muun lajiston ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hyvä raakkuvesistöjen tila ja elinvoimaiset lohikalakannat tuovat positiivisia vaikutuksia alueelle retkeilyn ja kalastuksen myötä, mikä tukee myös alueiden elinkeinotoimintaa.

LIFE Revives -hanke antaa toivoa ’Maggie’ raakulle. Kuva: Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd). **Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd).**

Opi lisää tärkeästä pienestä jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta uudella videolla osoitteessa https://youtu.be/RF-xh3StUaU (suomeksi), https://youtu.be/5beB8MhCnHk (ruotsiksi), https://youtu.be/hkjHGO099XA (englanniksi) ja https://youtu.be/SSwZcTh1H_w (eestiksi).

Ihmisen toimet raakun uhkana

Jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) kohtaloksi oli muodostua helmen pyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa sisälleen helmen, joka kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Raakkupopulaatiot toipuvat onneksi helmestyksestä, mutta elinympäristömuutokset ovat olleet lajille kohtalokkaita. Vesivoiman patoaminen, jokien perkaukset sekä suo- ja metsäojitusten aiheuttama pohjien liettyminen on ajanut ahdinkoon myös raakulle tärkeät lohikalat. Vaikka laji voi elää jopa 200-vuotiaaksi, voi enemmin tai myöhemmin tällainen populaatio hävitä.

- Raakun tarina ei kuitenkaan ole vielä lopussa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa LIFE Revives -hankkeessa pyritään parantamaan raakkujen nykyistä tilannetta. Hankkeessa kunnostetaan valuma-alueita, jotta raakkujen lisääntyminen saadaan turvattua. Jokiin rakennetaan sora-alueita lohikalojen kutua varten ja niistä poistetaan kalojen vaellusesteitä, kertoo projektin vastuullinen johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Jyväskylän yliopiston tutkimustyö raakun pelastus

Jyväskylän yliopistossa on tekeillä tai tehty yhteensä viisi jokihelmisimpukkaan ja sen suojeluun liittyvää väitöskirjaa. Tutkimustyön avulla lajin suojelu on edistynyt huomattavasti. Olosuhteissa, joissa raakun lisääntyminen ei onnistu, autetaan raakkua lisääntymään laboratorio-olosuhteissa. Raakkuja hellitään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla päivittäisellä kasviplanktontarjoilulla, 12-asteisella virtaavalla vedellä ja vuodenaikojen mukaisella valaistuksella. Kylpyläolosuhteiden tarkoituksena on saada uhanalaiset jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon.

- Keinokasvatuksen lisäksi tutkimuskohteena on ollut vanhojen yksilöiden kuntouttaminen ja jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset. Esimerkiksi kuinka poikaset käyttäytyvät, kestävät alhaista happea tai korkeita lämpötiloja. Näitä perustavaa laatua olevia seikkoja olemme pystyneet LIFE Revives -hankkeen avulla selvittämään, iloitsee Taskinen.

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa.

Lisätietoa:

Hankkeen kotisivut: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/life-revives

YouTube -videot:

Yhteyshenkilöt

Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu@jyu.fi

Elina LeskinenViestinnän asiantuntija

Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu

Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.

Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.

Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.

Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.

Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme