Uusi video kertoo jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta
Piirretty hahmo ’Maggie’ kertoo jokihelmisimpukan eli raakun ja LIFE Revives -hankkeen tarinan uudella videolla. Vaikka Maggie on vain pohjassa elävä pieni nilviäinen, ylläpitää se hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Se onkin monille lajeille ja ekosysteemeille elintärkeä ja sen takia on tärkeä suojella tätä uhanalaista simpukkaa. Suojelu edistää myös muun lajiston ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hyvä raakkuvesistöjen tila ja elinvoimaiset lohikalakannat tuovat positiivisia vaikutuksia alueelle retkeilyn ja kalastuksen myötä, mikä tukee myös alueiden elinkeinotoimintaa.

Opi lisää tärkeästä pienestä jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta uudella videolla osoitteessa https://youtu.be/RF-xh3StUaU (suomeksi), https://youtu.be/5beB8MhCnHk (ruotsiksi), https://youtu.be/hkjHGO099XA (englanniksi) ja https://youtu.be/SSwZcTh1H_w (eestiksi).
Ihmisen toimet raakun uhkana
Jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) kohtaloksi oli muodostua helmen pyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa sisälleen helmen, joka kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Raakkupopulaatiot toipuvat onneksi helmestyksestä, mutta elinympäristömuutokset ovat olleet lajille kohtalokkaita. Vesivoiman patoaminen, jokien perkaukset sekä suo- ja metsäojitusten aiheuttama pohjien liettyminen on ajanut ahdinkoon myös raakulle tärkeät lohikalat. Vaikka laji voi elää jopa 200-vuotiaaksi, voi enemmin tai myöhemmin tällainen populaatio hävitä.
- Raakun tarina ei kuitenkaan ole vielä lopussa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa LIFE Revives -hankkeessa pyritään parantamaan raakkujen nykyistä tilannetta. Hankkeessa kunnostetaan valuma-alueita, jotta raakkujen lisääntyminen saadaan turvattua. Jokiin rakennetaan sora-alueita lohikalojen kutua varten ja niistä poistetaan kalojen vaellusesteitä, kertoo projektin vastuullinen johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Jyväskylän yliopiston tutkimustyö raakun pelastus
Jyväskylän yliopistossa on tekeillä tai tehty yhteensä viisi jokihelmisimpukkaan ja sen suojeluun liittyvää väitöskirjaa. Tutkimustyön avulla lajin suojelu on edistynyt huomattavasti. Olosuhteissa, joissa raakun lisääntyminen ei onnistu, autetaan raakkua lisääntymään laboratorio-olosuhteissa. Raakkuja hellitään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla päivittäisellä kasviplanktontarjoilulla, 12-asteisella virtaavalla vedellä ja vuodenaikojen mukaisella valaistuksella. Kylpyläolosuhteiden tarkoituksena on saada uhanalaiset jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon.
- Keinokasvatuksen lisäksi tutkimuskohteena on ollut vanhojen yksilöiden kuntouttaminen ja jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset. Esimerkiksi kuinka poikaset käyttäytyvät, kestävät alhaista happea tai korkeita lämpötiloja. Näitä perustavaa laatua olevia seikkoja olemme pystyneet LIFE Revives -hankkeen avulla selvittämään, iloitsee Taskinen.
Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa.
Lisätietoa:
- Hankkeen kotisivut: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/life-revives
YouTube -videot:
- Suomi: https://youtu.be/RF-xh3StUaU
- English: https://youtu.be/hkjHGO099XA
- Svenska: https://youtu.be/5beB8MhCnHk
- Eesti: https://youtu.be/SSwZcTh1H_w
Yhteyshenkilöt
Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vastuullinen kauppatieteiden koulutus - päämääränä planetaarinen hyvinvointi30.11.2023 13:21:33 EET | Tiedote
Planetaarinen hyvinvointi viittaa elämän edellytysten prosesseihin ja lajien ja ekosysteemien kirjon keskinäisriippuvuuksiin. TM Valtteri Aaltosen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus tarkastelee prosessuaalisuutta ja planetaarista hyvinvointia kauppatieteiden koulutuksen yhteydessä.
Hyväkuntoisilla nuorilla on pienempi riski sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksiin keski-iässä29.11.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyn laajan seurantatutkimuksen mukaan matala kestävyyskunto nuoruusiässä lisää riskiä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille keski-iässä. Naisilla matala kunto lisäsi verenpainetaudin, miehillä keskivartalolihavuuden riskiä. Tulokset osoittavat, että nuorten heikentyneellä kunnolla on merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia.
Väitös: Nuoret kuluttajat ovat sosiaalisessa mediassa sekä aktiivisia toimijoita että vaikuttamisen kohteita29.11.2023 01:30:00 EET | Tiedote
YTM Jesse Tuominen tutki väitöskirjassaan nuoria kuluttajia sosiaalisen median alustoilla. Aiempaa kattavaa analyysia erityisesti nuorten kuluttajien ja sosiaalisen median välisestä suhteesta on yllättävän vähän.
Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa28.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Koiranomistajan temperamentti on yhteydessä koiran ja omistajan suhteeseen sekä koiran käyttäytymiseen27.11.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme