Uusi video kertoo jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta

14.11.2023 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Piirretty hahmo ’Maggie’ kertoo jokihelmisimpukan eli raakun ja LIFE Revives -hankkeen tarinan uudella videolla. Vaikka Maggie on vain pohjassa elävä pieni nilviäinen, ylläpitää se hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Se onkin monille lajeille ja ekosysteemeille elintärkeä ja sen takia on tärkeä suojella tätä uhanalaista simpukkaa. Suojelu edistää myös muun lajiston ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hyvä raakkuvesistöjen tila ja elinvoimaiset lohikalakannat tuovat positiivisia vaikutuksia alueelle retkeilyn ja kalastuksen myötä, mikä tukee myös alueiden elinkeinotoimintaa.

LIFE Revives -hanke antaa toivoa ’Maggie’ raakulle. Kuva: Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd). **Kuvitustaikurit (Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd).**

Opi lisää tärkeästä pienestä jokihelmisimpukasta ja LIFE Revives -hankkeesta uudella videolla osoitteessa https://youtu.be/RF-xh3StUaU (suomeksi), https://youtu.be/5beB8MhCnHk (ruotsiksi), https://youtu.be/hkjHGO099XA (englanniksi) ja https://youtu.be/SSwZcTh1H_w (eestiksi).

Ihmisen toimet raakun uhkana

Jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) kohtaloksi oli muodostua helmen pyynti. Nimensä mukaisesti pieni osa raakuista tuottaa sisälleen helmen, joka kehittyy simpukan sisällä olevan hiekkasirun ympärille vuosikymmenten aikana. Raakkupopulaatiot toipuvat onneksi helmestyksestä, mutta elinympäristömuutokset ovat olleet lajille kohtalokkaita. Vesivoiman patoaminen, jokien perkaukset sekä suo- ja metsäojitusten aiheuttama pohjien liettyminen on ajanut ahdinkoon myös raakulle tärkeät lohikalat. Vaikka laji voi elää jopa 200-vuotiaaksi, voi enemmin tai myöhemmin tällainen populaatio hävitä.

- Raakun tarina ei kuitenkaan ole vielä lopussa. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa LIFE Revives -hankkeessa pyritään parantamaan raakkujen nykyistä tilannetta. Hankkeessa kunnostetaan valuma-alueita, jotta raakkujen lisääntyminen saadaan turvattua. Jokiin rakennetaan sora-alueita lohikalojen kutua varten ja niistä poistetaan kalojen vaellusesteitä, kertoo projektin vastuullinen johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Jyväskylän yliopiston tutkimustyö raakun pelastus

Jyväskylän yliopistossa on tekeillä tai tehty yhteensä viisi jokihelmisimpukkaan ja sen suojeluun liittyvää väitöskirjaa. Tutkimustyön avulla lajin suojelu on edistynyt huomattavasti. Olosuhteissa, joissa raakun lisääntyminen ei onnistu, autetaan raakkua lisääntymään laboratorio-olosuhteissa. Raakkuja hellitään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla päivittäisellä kasviplanktontarjoilulla, 12-asteisella virtaavalla vedellä ja vuodenaikojen mukaisella valaistuksella. Kylpyläolosuhteiden tarkoituksena on saada uhanalaiset jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon.

- Keinokasvatuksen lisäksi tutkimuskohteena on ollut vanhojen yksilöiden kuntouttaminen ja jokihelmisimpukan elinympäristövaatimukset. Esimerkiksi kuinka poikaset käyttäytyvät, kestävät alhaista happea tai korkeita lämpötiloja. Näitä perustavaa laatua olevia seikkoja olemme pystyneet LIFE Revives -hankkeen avulla selvittämään, iloitsee Taskinen.

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa.

Lisätietoa:

Hankkeen kotisivut: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/tutkimus/luonnonvarat/life-revives

YouTube -videot:

Yhteyshenkilöt

Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu@jyu.fi

Elina LeskinenViestinnän asiantuntija

Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uusi hanke kartoittaa harvinaisten maametallien vaihtoehtoisia lähteitä18.2.2026 12:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto ja Suomen ympäristökeskus selvittävät, mistä nykyisin alihyödynnetyistä lähteistä harvinaisia maametalleja olisi tulevaisuudessa mahdollista ottaa talteen.

Väitöstutkimus: japanilaisen filosofian käsitys minästä tyhjänä syventää yhteyttämme muihin18.2.2026 08:02:33 EET | Tiedote

YTM Anttoni Kuusela tarkasteli väitöstutkimuksessaan japanilaisen filosofian käsityksiä siitä, mitä minuus on. Hän erityisesti tutki minuuden tyhjyyttä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja perustavanlaatuisesti sidoksissa toisiin. Tutkimus osoittaa, että voisimme hyötyä oman minuutemme pohtimisesta myös arkielämässä.

Tutkijat suosittelevat varmennustestiä nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaamiseen18.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen vaatii usein lyhyen varmennustestin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Tutkijoiden mukaan myös pienet muutokset mittaustulosten analysoinnissa voivat muuttaa raportoitavaa hapenottokyvyn tulosta.

Tumatäplät avainasemassa virusinfektion etenemisessä17.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Tuore tutkimus paljastaa, että tumatäplät ovat keskeisessä roolissa viruksen lähetti‑RNA:n muokkauksessa ja sen kuljetuksessa tumasta pois, mikä tekee tumatäplistä tärkeän kohteen virusinfektioiden ymmärtämisessä.

Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme