Tutkijat tunnistivat uuden mekanismin äidin suolistobakteerien ja sikiön välisessä viestinnässä
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on osoittanut lapsivedessä nanopartikkeleita, jotka ovat peräisin äidin suoliston bakteereista. Kyseessä on aiemmin tuntematon mekanismi äidin suoliston mikrobiomin ja sikiön välisessä viestinnässä.

Löydetyt nanopartikkelit ovat solujen erittämiä mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita. Bakteerien erittämät rakkulat sisältävät soluista peräisin olevia molekyylejä, kuten proteiineja, DNA:ta, RNA:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita. Näillä nanopartikkeleilla on tärkeä rooli bakteerien viestinnässä.
Tutkimukseen osallistui 25 keisarinleikkauksella synnyttänyttä äitiä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsivedestä ja äitien ulosteesta löydetyt nanopartikkelit olivat keskenään samankaltaisia bakteerilajeiltaan ja sisällöltään. Tutkimusta tarkennettiin kokeellisessa eläinmallissa, jolloin havaittiin, että ihmisäidin ulosteesta eristetyt kalvorakkulat eli vesikkelit kulkeutuvat sikiöön.
Tuoreet tutkimustulokset voivat tarjota vastauksen tiedeyhteisöä pitkään askarruttaneeseen kysymykseen siitä, altistuuko terve sikiö raskausaikana bakteereille ja onko sikiöllä omaa mikrobistoa.
”Tutkimuksemme mukaan normaalissa raskaudessa lapsiveteen kulkeutuu äidin suolistobakteerien erittämiä nanopartikkeleita, jotka sisältävät bakteereista peräisin olevia molekyylejä. Vesikkelit eivät aiheuta infektioita kuten kokonaiset bakteerit. Näin sikiö tutustuu turvallisesti äidin normaaleihin suolistomikrobeihin jo ennen syntymää. Löytämällämme mekanismilla on todennäköisesti merkittävä rooli sikiön immuunipuolustuksen kehittymisessä raskauden aikana”, väitöskirjatutkija Anna Kaisanlahti toteaa.
Äidin suolistobakteerien tuottamat nanopartikkelit voivat olla tärkeitä sikiön immuunipuolustuksen kehittymiselle. Ne voivat valmistaa sikiötä turvallisesti syntymähetkeen, jolloin sikiön suolisto nopeasti saa oman mikrobiston. Löydös avaa ovia jatkotutkimuksille. ”Olisi kiinnostavaa tutkia, miten äidin suolistobakteeriston ja sikiön välinen kommunikointi raskausaikana vaikuttaa lapsen terveyteen myöhemmin elämässä”, Kaisanlahti pohtii.
Tutkimus on tehty Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Biocenter Oulussa professori Terhi Tapiaisen ja dosentti Justus Reunasen tutkimusryhmissä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan, Turun yliopiston ja saksalaisen Kielin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Lastentautien tutkimussäätiö, National Institutes of Health -säätiö, Valtion tutkimusrahoitus, Suomen Kulttuurirahasto sekä Yrjö Jahnssonin säätiö.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Microbiome-lehdessä: Kaisanlahti, A., Turunen, J., Byts, N. et al. Maternal microbiota communicates with the fetus through microbiota-derived extracellular vesicles. Microbiome 11, 249 (2023). https://doi.org/10.1186/s40168-023-01694-9
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Anna Kaisanlahti, Oulun yliopisto, 0458790354, anna.kaisanlahti@oulu.fi
Professori Terhi Tapiainen, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, 0407054677, terhi.tapiainen@oulu.fi
Dosentti Justus Reunanen, Oulun yliopisto, 0503462239, justus.reunanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Nuoruusiän ADHD-oireet vaikuttavat aikuisiän tuloihin epäsuorasti koulutuksen ja mielenterveyden kautta11.9.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö ja kauppakorkeakoulu ovat selvittäneet, miten nuoruusiän ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ja uhmakkuushäiriön (ODD) oireet liittyvät aikuisiän tuloihin.
Suomen Akatemialta Oulun yliopistoon kaksi merkittävää hankerahoitusta tekoälyä hyödyntävään tutkimukseen10.9.2025 07:36:05 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Oulun yliopisto on mukana kahdessa kolmivuotisessa kokonaisuudessa, joissa molemmissa hyödynnetään tekoälyä.
Taantuva hömötiainen joustaa – aikaistanut pesintää jo viikolla10.9.2025 05:05:00 EEST | Tiedote
Oululaiset tali- ja hömötiaiset ovat aikaistaneet pesintäänsä viime vuosikymmeninä. Talitiaiset munivat keväällä pesäänsä ensimmäisen munan nykyisin keskimäärin noin kolme ja hömötiaiset noin seitsemän päivää aikaisemmin kuin viisi vuosikymmentä sitten.
Oulun yliopiston yrittäjyyden dosentuuri myönnetty Stefan Långille5.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto on myöntänyt yrittäjyyden dosentin arvon Åbo Akademin apulaisprofessori ja yliopistolehtori Stefan Långille. Dosentuurin erikoisalana on maahanmuuttajayrittäjyys ja liiketoiminnan kehittäminen.
Arvostettu ERC-rahoitus Sumit Ghoshille erikoislujien terästen ja keveiden teräsrakenteiden kestävään kehittämiseen – lupaavia mahdollisuuksia energia-, auto- ja puolustusteollisuudelle4.9.2025 13:08:30 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt 1,5 miljoonan euron Starting Grant -rahoituksen Oulun yliopiston yliopistotutkija Sumit Ghoshille. Uudessa tutkimuksessa terästen uudenlaisella, erittäin nopealla iskukuumennuksella tuotetaan luontoa jäljitteleviä rakenteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme