EK:n tietopaketti: vertailussa 8 Suomelle kiinnostavaa cleantech-markkinaa
15.11.2023 08:04:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
EK on laatinut kahdeksan maata kattavan vertailuanalyysin Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista ja niiden kilpailutilanteesta. Tiivis tietopaketti näyttää, kuinka puhtaan talouden investointi- ja innovaatioaalto etenee eri maissa – teknologiakehityksen, markkinakysynnän ja valtiontukien kiihdyttämänä.
EK:n tuottama tietopaketti tarjoaa vertailutietoa seuraavista Suomen viennille keskeisistä cleantech-markkinoista: USA, Kiina, Intia, Saksa, Ranska sekä Ruotsi, Norja ja Tanska. Näiden kahdeksan maan rinnalla esitetään vastaavat faktat Suomen osalta.
Aineisto tarjoaa vastauksia kolmeen kysymykseen:
- Mitä vientimahdollisuuksia kyseiset maat tarjoavat suomalaisille yrityksille, jotka kehittävät ratkaisuja vihreään siirtymään ja energiamurrokseen?
- Millä cleantech-aloilla maat ovat erityisen aktiivisia?
- Millä keinoin verrokkimaat houkuttelevat investointeja, huomioiden mm. valtiontuet ja verokannusteet?
Tietopakettiin on tiivistetty mm. kunkin maan energiajärjestelmän erityispiirteet, ilmastotavoitteet ja päästökehityksen vaihe, vihreän siirtymän ajurit ja haasteet sekä ilmastopolitiikan keinovalikoima. Samoin siitä ilmenee, kuinka eri maat käyttävät vihreään siirtymään liittyviä valtiontukia ja muita kannustimia investointien edistämiseen. Myös maiden merkittävimmät vihreän siirtymän investointihankkeet on listattu.
Poimintoja ja huomioita
- Valtiontukikilpailun kiihtyminen konkretisoituu vertailuluvuissa. Kiinan, USA:n ja isojen EU-maiden vanavedessä jopa Ruotsikin on lähtenyt mukaan kiriin, Suomen jäädessä väistämättä altavastaajaksi. Mitalilla on kuitenkin positiivinen kääntöpuoli: vertailu osoittaa, miten massiivista kysyntää 8 kohdemaata tarjoavat suomalaisten vientiyritysten ratkaisuille – osin juuri valtiontukien kiihdyttämänä.
- Maiden välinen kisa kiristyy kärkiteknologioissa. Pohjoismaat ovat vahvoilla uusiutuvan energian tuotannossa sekä akku- ja P2X-teknologioissa, mutta johtoasemaa näissä tavoittelevat niin Aasian maat kuin Yhdysvallatkin. Fossiilivapaassa teräksessä Suomen ja Ruotsin kannoilla ovat nyt Norja, Saksa ja Ranska sekä Kiina. Merituulivoiman kasvunäkymät ovat erityisen houkuttelevat mm. Kiinassa, USA:ssa ja monissa EU-maissa, joissa maatuulivoimalle on niukasti pinta-alaa. Aasia tekee väkevää nousua vihreän siirtymän kärkimarkkinaksi erityisesti sähköautojen ja puolijohteiden osalta, ja Intian rooli vihreässä bisneksessä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
- Suomen kannattaa katsoa pohjoismaisen yhteistyön kortit Ruotsin ja Norjan kanssa muun muassa akkuteollisuudessa ja teräksentuotannossa. Parhaimmillaan pohjoismaiseen teollisuusklusteriin linkittyminen voi olla keino, joka auttaa Suomea vahvistamaan asemiaan vihreän talouden kilpajuoksussa ja investointien houkuttelussa.
Tutustu EK:n tietopakettiin:
”Kansainväliset cleantech-markkinat: 8 + 1 maan avainfaktat”
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
KUTSU: EK:n Investointitiedustelun teams-julkistus 11.6. klo 108.6.2026 12:55:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme