Väitös: Toimeentulotuen sanktiot voivat toimia tarkoitustaan vastaan
Aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan keskeisin tavoite on edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämän vuoksi palveluita on kehitetty, työttömiin kohdistuvaa valvontaa on lisätty ja tulonsiirtoihin on liitetty erilaisia ehtoja. YTM Sami Ylistön väitöstutkimuksen mukaan erityisesti toimeentulotuen sanktiot ovat nuorille erittäin ongelmallisia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömiin kohdistuvia lakisääteisiä ja hallinnollisia velvoitteita sekä työttömille tarkoitettuja palveluita sellaisena kuin vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat nuoret ne itse kokevat. Tutkimusta varten haastateltiin kolmisenkymmentä pitkäaikaistyötöntä nuorta Jyväskylän alueelta.
Haastateltujen nuorten työllistymistä vaikeuttivat kasautuvat vastoinkäymiset sekä realististen työllistymismahdollisuuksien puute. Yleensä vaikeudet olivat alkaneet jo nuorten lapsuudessa, ja ne jatkuivat nuoruusiässä, mikä aiheutti nuorten elämänkulkuun heidän aktiivisuuttaan voimakkaasti lannistavia piirteitä.
Koulutuksen ja osaamisen puutteet vaikeuttivat työllistymistä
Nuorten työllistymismahdollisuuksia heikensivät usein koulutuksen ja osaamisen puute sekä työ- ja toimintakyvyn vajeet, minkä vuoksi heidän oli vaikeaa täyttää työnantajien rekrytointivaatimuksia. Sen vuoksi töihin pyrkiminen oli pitkäaikaistyöttömille nuorille yleensä henkisesti raskas prosessi.
Tutkimuksen tulosten perusteella toimeentulotuen sanktiot osoittautuivat erittäin ongelmallisiksi, koska ne eivät edistäneet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä, vaan johtivat ongelmien kasautumiseen. Haastateltujen nuorten ongelmia kärjistivät erityisesti toimeentulotuen sanktiot, koska heiltä puuttuivat realistiset mahdollisuudet noudattaa heihin kohdistuvia työvoimapoliittisia velvoitteita.
Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin nykyistä vahvempia panostuksia osatyökykyisen ja heikosti koulutetun työvoiman kysyntää lisääviin toimenpiteisiin.
Työttömien aktivointi ei ole haastatteluaineiston mukaan ainoastaan kielteinen toimintamalli. Tutkimus osoitti, että hyvin suunnitellut, oikea-aikaiset ja laadukkaasti toteutetut työllistämistoimenpiteet tuottavat kasautuvia onnistumisen kokemuksia, jotka voivat auttaa nuoria ratkaisemaan työllistymiseen liittyviä kiperiä pulmia. Se edellyttää nuorten erityistarpeiden tunnistamista ja riittäviä resursseja.
YTM Sami Ylistön sosiaalityön väitöskirjan "Työttömyys, nuoret ja aktivointi. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien nuorten elämänhallinnallisista valinnoista työmarkkinoilla" tarkastustilaisuus pidetään 24.11.2023 salissa S212 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti Lotta Haikkola (Nuorisotutkimusseura) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kiili (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-ylisto-241123
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9822-6
Taustatietoa:
Sami Ylistö on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan sosiologia ja sosiaalityö. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa väitöskirja- ja projektitutkijan sekä yliopistonopettajan työtehtävissä sosiaalityön oppiaineessa vuodesta 2012 lähtien. Hän on myös työskennellyt Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla sosiaalityöntekijänä vuosina 2019–2022.
Ylistön tutkimukselliset intressit liittyvät työttömyyteen, nuoriin sekä kuntoutukseen. Ylistön väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Oskar Öflunds Stiftelse, Keski-Suomen Kulttuurirahasto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö ja Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoa: sami.ylisto@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme