Akavan Erityisalat: Järjestöt ovat osa hyvinvointiyhteiskuntaa - rahoitus turvattava

Järjestöiltä aiotaan leikata ennakkotietojen mukaan tällä hallituskaudella rahoitusta yli 200 miljoonalla eurolla. Näillä näkymin valtionavustusten leikkaukset osuvat kovaa ainakin  liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja sotejärjestöihin, jotka jälleen kerran varautuvat supistamaan palveluitaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Lisäleikkauksiakin väläytellään.

- Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa haastetaan nyt leikkaamalla julkisen sektorin lisäksi järjestöiltä. Kolmas sektori on julkisten alojen rinnalla aivan keskeinen osa suomalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Monet tehtävät on aikanaan siirretty julkiselta puolelta järjestöjen hoidettavaksi, muistuttaa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista, jonka jäsenistöstä 14 % työskentelee järjestöissä.

- Valtionavustusten leikkaus vaikuttaa väistäättä järjestöjen toimintaa: uusia hankkeita ei aloiteta ja olemassa olevaa toimintaa joudutaan supistamaan. 

Järjestöjen työ on viime vuosikymmeninä ammattimaistunut ja ne ovat nykyisin tärkeitä työllistäjiä. Suomalaisissa järjestöissä tehdään noin 70 000 henkilötyövuoden edestä palkkatyötä vuodessa. Järjestöjen tekemää työtä leimaavat luovuus, vapaus ja kyky sopetua nopeasti kansalaisten tarpeisiin.

- Järjestösektoriin kohdistuvat leikkaukset merkitsisivät nopealla tahdilla lisää työttömiä, kun järjestöt joutuisivat sopeuttamaan toimintaansa. Työpaikkojen menetykset kohdistuisivat pääasiassa korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin ja samalla menetettäisiin valtavasti moniosaajuutta, Luomanmäki sanoo. 

Järjestöjen tekemää työtä ei voida muilla sektoreilla paikata

- Järjestöt pitäisi nähdä julkisen sektorin kumppanina. Niiden tuottamat palvelut hyvinvointiin, kasvuun ja oppimiseen vastaavat ihmisten perustarpeisiin, jotka eivät tule katoamaan mihinkään, muistuttaa Specia - Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n toiminnanjohtaja Saara Paavola. 

- Järjestöjen toiminta on ainutlaatuista ja ne tarjoavat sekä palveluja että osaamista, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät pysty korvaamaan.

Liikunnasta ja nuorilta leikataan hallitusohjelmakirjauksista huolimatta

Liikunnan ja urheilun saralla järjestörahoituksen leikkaaminen koskee erityisesti valtakunnallisia ja alueellisia urheilujärjestöjä ja niiden saamaa yleisavustusta. Liikuntapuolella valtakunnallisia yleisavustusta saavia järjestöjä on noin 120 ja yleisavustuskelpoisia nuorisoalan järjestöjä ensi vuodesta alkaen on vain 87. 

Nuorisoalan järjestöille varatut määrärahat ovat talousarvioesityksessä laskemassa 600 000 eurolla. Valtionavustukset ovat järjestöjen pääasiallinen tulonlähde ja leikkaukset ovat suoraan toiminnasta, henkilöresursseista tai molemmista pois. Nuorisoalan järjestöissä (mukaan lukien paikallis- ja aluejärjestöt) työskentelee arviolta noin 1 200 työntekijää eri tehtävänimikkeillä.

- Hallitusohjelman nuorisotyötä ja liikuntaa koskevista hyvistä kirjauksista huolimatta nuorisotyön ja liikunnan resurssit näyttävätkin käytännössä pienevän entisestään. Resursseja tulisi pikemminkin kasvattaa, jotta saavutettaisiin liikuntalaissa ja nuorisolaissa asetetut tavoitteet ja lakien henki, sanoo toiminnanjohtaja Petteri Piirainen Nuoriso- ja Liikunta-alan ammattijärjestöstä. 

Kulttuurialalle jälleen irtisanomisaalto?

- Taide- ja kulttuurialalla järjestöleikkaukset uhkaavat muun muassa tiedotuskeskusten, lukuisten valtakunnallisten järjestöjen sekä tiede- ja kulttuuri-instituuttien toimintaa, kertoo Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.

- Jos kaavaillut useiden kymmenien prosenttien leikkaukset toteutuvat, tulee taide- ja kulttuurialan toimintakenttä muuttumaan lopullisesti. Uhkana on paitsi erilaisten alan tukipalvelujen ja -rakenteiden näivettyminen, myös poikkeuksellisen suuri irtisanomisten aalto, joka kohdistuisi ennen kaikkea edustamiimme taide- ja kulttuurialan asiantuntijoihin ja esihenkilöihin.

- Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus tunnistaa yli 130 000 ihmistä työllistävän taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan merkityksen sekä kasvun mahdollisuudet. Kaavaillut leikkaukset ovat täysin ristiriidassa tämän kanssa: vain se mihin investoidaan, voi kasvaa.

Tuoko uusi rahoitusmalli kaivattua vakautta?

- Kannatimme vuoden 2024 alussa käyttöön otettavaa järjestöjen rahoitusmallia, jossa yleishyödyllistä työtä tekevillä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoilla ei olisi enää napanuoraa epävakaisiin uhkapelituottoihin. Mallia perusteltiin muun muassa rahoituksen vakaudella. Odotamme, että lupaukset lunastetaan, Luomanmäki sanoo.

Lisätietoja:  

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat,
puh. 040 700 7800

Nea Leo, toiminnanjohtaja, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, 
puh. 044 066 4800 

Saara Paavola, toiminnanjohtaja, Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt, 
puh. 050 329 7524 

Petteri Piirainen, toiminnanjohtaja, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat, 
puh. 045 894 5757