Pääkaupunkiseudun ulkoilmasta mitataan 10 eri ilmansaastetta

Liikenteellä, katupölyllä ja puunpoltolla suurimmat vaikutukset hengitysilmaan

Pääkaupunkiseudun ulkoilmaa heikentävät useimmiten liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt. Autokannan uudistuminen vaikuttaa siihen, että pakokaasupäästöt vähenevät ja sitä kautta niiden vaikutus ilmanlaatuun myös pienenee. Katupöly ja puunpolton päästöt säilyvät ilmansuojelun haasteina myös tulevaisuudessa. 

- Mittaamme ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Asemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin, jotta saamme ilmanlaadusta kattavasti tietoa esimerkiksi vilkasliikenteisissä paikoissa tai pientaloalueilla, joissa poltetaan paljon puuta, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred.

Lisäksi ilmanlaatua seurataan pienikokoisten mittalaitteiden avulla, jotka on helpompi sijoittaa eri alueille kuin suurikokoiset ilmanlaadun mittausasemat. Näillä pienillä mittalaitteilla saadaan tietoa esimerkiksi katupölytilanteesta pääväylien varrella, rakennustyömaiden pölyistä, puunpoltosta sekä auto-, lento- ja laivaliikenteen ilmanlaatuvaikutuksista lähiympäristöön.

Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa terveydelle haitalliset pienhiukkaset, katupöly ja musta hiili

- Mittaamme ilmasta erityisesti sellaisia ilmansaasteita, jotka ovat oleellisia kaupunkilaisten terveysnäkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi pienhiukkaset, katupöly, typenoksidit, musta hiili ja syöpävaaralliseksi todettu bentso(a)pyreeni. Mittaamme alkavalla seurantakaudella yhteensä 10 erilaista ilmansaastetta tai ilmanlaatusuuretta, HSY:n ilmansuojelupäällikkö Hanna Manninen kertoo.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannan kattavuutta tarkastellaan viiden vuoden välein. Ensi vuonna voimaan tulevassa Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelmassa 2024–2028 on huomioitu Maailman terveysjärjestön WHO:n uudet kiristyneet ohjearvot ja mittaussuositukset sekä Euroopan komission ehdotus ilmanlaatudirektiivin uudistamiseksi.

Ilmanlaatua seurataan, jotta voidaan arvioida ilmanlaadun kehitystä sekä tasoa suhteessa raja-, ohje-, kynnys- ja tavoitearvoihin sekä kriittisiin tasoihin. Tulosten perusteella arvioidaan myös eri päästölähteiden ilmanlaatuvaikutuksia.

- Terveyshaittoja aiheutuu eniten hiukkasmaisista ilmansaasteista, joita leijailee ilmassa koko ajan. Hiukkasten mittaaminen onkin kehittynyt paljon vuosien myötä ja saamme yhä tarkempaa tietoa pienten hiukkasten määrästä ja ominaisuuksista, Manninen sanoo.

Ilmanlaadun seurantaa ja reaaliaikaista ilmanlaatutietoa tuotetaan kaupunkien ilmansuojelusuunnitelmien ja -toimenpiteiden tueksi. Tärkein ilmanlaadun seurantamenetelmä on varsinaiset mittaukset, mutta ilmanlaadun tilaa ja sen kehittymistä selvitetään myös ilmansaasteiden päästökartoituksilla ja leviämismallien avulla. Ajantasainen ilmanlaatutilanne on katsottavissa osoitteessa www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Pääkaupunkiseudun ilmasta mitattavat ilmansaasteet ja suureet vuonna 2024

• Kaasumaiset epäpuhtaudet
  • rikkidioksidi (SO2)
  • typenoksidit (NOx)
  • otsoni (O3)
  • haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)
• Hiukkasmaiset epäpuhtaudet
  • pienhiukkaset, joiden läpimitta on alle 2,5 mikrometriä (PM2,5)
  • hengitettävät hiukkaset, joiden läpimitta on alle 10 mikrometriä (PM10)
  • hiukkasten lukumääräpitoisuus (PNC) ja hiukkasten kokojakauma (PNSD)
  • hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala (LDSA)
• Hiukkasten kemiallinen koostumus
  • polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet), joista esimerkiksi bentso(a)pyreeni on syöpää aiheuttava
  • musta hiili (BC)
• Lisätietoa eri ilmansaasteiden terveysvaikutuksista

Lisätietoja:

• Ilmanlaatu nyt: www.hsy.fi/ilmanlaatu
• Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2024–2028 (pdf)