Glaukoomalle altistava myosiliinigeenin virhe Suomessa muita maita yleisempi
Glaukooma on maailmanlaajuisesti yleisin pysyvän sokeuden aiheuttaja. Se on etenevä näköhermoa ja verkkokalvon hermosäikeitä vaurioittava tauti, joka johtaa aluksi näkökenttäpuutoksiin. Suomessa glaukoomaa aiheuttava myosiliinigeenin virhe on muita maita yleisempää.

Yli 100 000 suomalaista käyttää glaukoomalääkitystä. Lukumäärän odotetaan merkittävästi kasvavan väestömme vanhetessa. Tavallisesti glaukooma alkaa yli 40 vuoden iässä. Sen syntyyn vaikuttavat useat perintö- ja ympäristötekijät.
– Tätä nuorempana todettu glaukooma saattaa useammin periytyä yhden geenin virheiden seurauksena, kertoo väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti Perttu Liuska.
– Silmänpainetaso on taudin ainoa merkittävä riskitekijä, johon nykyhoidoilla voidaan vaikuttaa.
Tavallisimmin glaukooman syntyyn on liitetty myosiliinigeenin virheitä, joita on löydetty 2–4 %:lta kaikilta ja jopa 6–36 %:lta nuoruustyypin glaukoomaa sairastavista. Väärin laskostunut myosiliiniproteiini näyttää kertyvän soluihin ja estävän kammionesteen ulosvirtausta silmästä. Kun kammionesteen kierto häiriintyy, silmänpaine suurenee ja paine alkaa vaurioittaa herkkää näköhermoa.
Myosiliinigeenin geenivirheet usein takana myös nuoruustyypin glaukoomassa
Liuska havaitsi väitöstyössään, että Suomessakin myosiliinigeenin geenivirheet olivat yleisin nuoruustyypin glaukooman aiheuttaja. HUS Silmätautien klinikasta kerättiin 50 perhettä, joissa esiintyi nuoruustyypin glaukoomaa. Glaukoomaa aiheuttava geenivirhe löydettiin 14 %:lta (7/50) ja myosiliinigeenin virhe selitti glaukooman synnyn 10 % (5/50) potilaista.
– Tunnistimme useissa perheissä uusia geenivirheitä, jotka aiheuttavat glaukoomaa. Tämä tieto antaa mahdollisuuden tutkia geenivirheet muiltakin perheenjäseniltä ja tunnistaa glaukooma ajoissa ennen kuin se aiheuttaa pysyviä vaurioita näkemiseen, Liuska toteaa.
Myös muita glaukooman perinnöllisiä riskitekijöitä kuin myosiliinigeeni on löydetty. Toisaalta hiljattain on tunnistettu myös mahdollisia perinnöllisiä suojatekijöitä, kuten eräät apolipoproteiini E:n (APOE) variantit. APOE-varianttien assosiaatio silmäsairauksiin on todettu kansainvälisissä tutkimushankkeissa.
FinnGen-tutkimusaineistosta hyötyä tutkimukselle
Väitöskirjassa hyödynnettiin ainutlaatuista satojen tuhansien suomalaisten geenitietoja ja sairaushistoriaa yhdistävää FinnGen-tutkimusaineistoa. Näin huomattiin, että yleinen glaukoomalle altistava myosiliinigeenin virhe p. (Gln368Ter) on Suomessa muuta maailmaa yleisempi. Tätä varianttia kantaa jopa 0,33 % eli lähes 20 000 suomalaista. Suomessa tämä variantti näyttää vahvasti altistavan korkeapaineisen glaukooman kehittymiselle. Liuska osoitti ensimmäistä kertaa, että variantti kytkeytyy myös Pohjoismaissa yleiseen silmän etuosan tyvikalvojen poikkeavuuteen liitettyyn eksfoliaatioglaukoomaan.
Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä, apolipoproteiini E4 (APOE4), on Pohjoismaissa yleinen. Suomalaisista lähes kolmanneksella on vähintään yksi kopio tätä riskialleelia. APOE4 näyttää suomalaisessa väestössä paradoksaalisesti suojaavan silmänpohjan ikärappeumaa ja glaukoomaa vastaan, joskin suojavaikutus glaukoomaa vastaan on melko vähäinen.
– Väitöskirjatyössäni selvitettiin glaukooman geneettistä taustaa sekä nuoruustyypin glaukoomaan perustuvassa keräämässämme potilasaineistossa ja FinnGen-tutkimusaineistossa. Glaukooman geneettisten riskitekijöiden ymmärtäminen mahdollistaa jatkossa riskissä olevien potilaiden paremman tunnistamisen sekä mahdollisesti tulevaisuudessa uusien lääkkeiden kehittämisen, Liuska sanoo.
Perttu Liuskan väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä HUS Silmätautien klinikan, Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Silmägenetiikan tutkimusryhmän kanssa.
LL Perttu Liuska väittelee 1.12.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Myocilin and the genetics of open-angle glaucoma in Finland. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 2, Haartmaninkatu 3. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis.
Yhteystiedot
LL Perttu Liuska, erikoistuva lääkäri
perttu.liuska@helsinki.fi, +358 50 461 5995
---
Graafi: Manhattan-kuvaaja yleisimmän myosiliinigeenin glaukoomaa aiheuttavan geenivirheen c.1102C>T, p.(Gln368Ter) assosiaatiosta eli linkittymisestä eri glaukoomatyyppeihin FinnGen-biopankkiaineistossa.
Y-akselilla p-arvo esitetään käytännöllisyyden vuoksi kymmenkantaisena logaritmina. X-akselilla on kuvattu FinnGenin lukuisat eri tautiryhmät, joista ainoastaan eri glaukoomapäätetapahtumat nousevat selvästi merkitseviksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi20.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi politiikkasuositus esittää toimia palkokasvien saamiseksi nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Tavoitteena on vauhdittaa elintarviketuotannon innovaatioita, edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä sekä vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta.
Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vain 1,2 prosenttia maailman miljoonasta tunnetusta hyönteislajista on saanut uhanalaisuusarvion. Tämä vaikeuttaa monimuotoisuuden arviointia ja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Uhanalaisuusluokittelun kattavuutta voitaisiin parantaa riittävän suurten havaintoaineistojen ja uusien tilastollisten menetelmien avulla.
Kuurojen itsemääräämisoikeutta on rajoitettu eugeniikan varjolla yli sadan vuoden ajan18.8.2025 10:02:15 EEST | Tiedote
Maija Koiviston tutkimus valottaa erityisesti kuurojen naisten asemaa ja kehollisia oikeuksia. Väitöstilaisuuden kieli on kansainvälinen viittominen.
Helsingin yliopisto nousi sijalle 94 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa15.8.2025 10:07:24 EEST | Tiedote
Yliopiston sijoitus on nousussa 2010-luvun suuria yliopistoleikkauksia seuranneiden laskuvuosien jälkeen. ”Nyt kun kehitys on jälleen saatu nousuun, sitä ei tulisi vaarantaa uusilla leikkauksilla”, sanoo vararehtori Anne Portaankorva.
Menetyksiä pohjoisessa, tulokkaita etelässä – ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea13.8.2025 12:38:50 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos muokkaa yöperhosten yhteisöjä eri puolilla Suomea. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit harvinaistuvat pohjoisessa samalla kun Etelä-Suomeen saapuu lämpimään sopeutuneita lajeja manner-Euroopasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme