Kainuusta löytyi jättiraakku
Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kyseiset jokihelmisimpukat löydettiin raakkupurojen selvitysten yhteydessä.
![Kuvassa näkyy suuri simpukan kuori ja viivotin kivisellä pinnalla. Simpukan kuori on musta ja kiiltävä ja poikkeuksellisen pitkä. Taustalla on kivinen pinta, jossa on joitakin pieniä simpukankuoria siellä täällä.](/data/images/public/69817878/70058396/37b92ff5-f214-4c24-a452-12cd1043ca0b-w_720.png)
Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Yhden löydetyn raakun pituus oli ennätykselliset 183 millimetriä. Jokihelmisimpukka, joka on erittäin uhanalainen ja tunnetaan myös nimellä raakku, on Suomen pitkäikäisin eläinlaji.
Simpukan löytäjiä olivat Alleco Oy:n tutkimussukeltajat Juha Syväranta ja Panu Oulasvirta. He suorittivat simpukoiden mittauksia osana Kainuun ELY-keskuksen tilaamaa tutkimusta. Mittausten jälkeen simpukat palautettiin takaisin niiden luonnolliseen elinympäristöön, jokeen. On tärkeää huomata, että rauhoitetun raakun käsittely on luvanvaraista, joten simpukoita ei saa nostaa joesta ilman ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
“Ei ole tiedossa, että yhtä suurta raakkua olisi aiemmin Pohjolassa mitattu. Kukaties Puolangan jättiraakku on maailman suurin”, arvioi Panu Oulasvirta Alleco Oy:stä.
Raakut jatkavat kasvuaan koko elämänsä ajan, mutta kasvu hidastuu huomattavasti noin 40 ikävuoden jälkeen. Suurimmat yksilöt saavuttavat tyypillisesti 120-130 millimetrin pituuden. Raakkututkimuksessa yleisesti käytetty työntömitta ulottuu 150 millimetriin asti. Kyseisen jättiraakun pituuden määrittämiseksi oli tarpeen käyttää kahta mittaa.
Raakku on eläinlaji, joka voi elää 150-vuotiaaksi, ja Pohjois-Suomessa jopa 200-vuotiaaksi. Puolangalta löydetyn jättiläisraakun ikää ei kuitenkaan tiedetä. Simpukoiden kasvunopeus vaihtelee eri jokien välillä, ja nuorten yksilöiden ikä voidaan määrittää elävän simpukan kuoren vuosirenkaiden perusteella. Vanhempien, tummuneiden raakkujen vuosirenkaat eivät kuitenkaan erotu selkeästi, minkä vuoksi iänmääritys on tehtävä kuolleen yksilön kuorileikkeestä. Vaikka Puolangan jättiläisraakun tarkkaa ikää ei tiedetä, on selvää, että se on elänyt kotijokensa pohjassa koko Suomen itsenäisyyden ajan, ja todennäköisesti huomattavasti pidempään.
“Yleensä raakkututkijat ilahtuvat pienistä alle 50 millimetriä pitkistä simpukoista, sillä ne kertovat lisääntyvästä populaatiosta ja tulevaisuuden toivosta”, Juha Syväranta Alleco Oy:stä kertoo. “Vanhan ja poikkeuksellisen suuren yksilön löytämisessä on kuitenkin jotain pysäyttävää, ovathan vanhimmat raakut vanhempia kuin yksikään ihminen”, Syväranta jatkaa.
Raakku on keskeinen laji virtavesissä, ja se elää puroissa, joissa on lisääntyvä taimen- tai lohikanta. Pienten raakkujen esiintyminen on merkki virtavesien hyvästä tilasta, sillä ne ovat erityisen herkkiä vedenlaadun muutoksille. Laji on kuitenkin kärsinyt metsätalouden toimenpiteistä, kuten hakkuista ja ojituksista.
Raakku on luontoarvoltaan Suomen merkittävimpiä eläinlajeja. “Ympäristöministeriön ELY-keskukselle myöntämästä lajisuojelun rahoituksesta merkittävä osa onkin kohdennettu Kainuussa raakkupurojen selvityksiin. Lisäksi HELMI-hankkeessa on toteutettu raakkupurojen kunnostuksia yksityismaiden osalta”, Kainuun ELY-keskuksen johtava luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen kertoo.
Raakku on avainlaji elinympäristössään, mikä tarkoittaa, että jos se katoaisi purosta, moni muu purossa viihtyvä laji katoaisi myös. Raakkujen elinympäristöön vaikuttaa puron valuma-alueella tapahtuva toiminta.
“On tärkeää lisätä tiedonkulkua viranomaisten ja raakkupurojen valuma-alueen toimijoiden välillä, jotta voidaan ehkäistä virtavesiin kohdistuvia haittavaikutuksia”, Hyvärinen korostaa lajin suojelutyön merkitystä ja sen jatkoa vastaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
johtava luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen
marja.c.hyvarinen@ely-keskus.fi, p. 0295 038 620
Alleco Oy
Juha Syväranta
juha.syvaranta@alleco.fi, p. 045 6393479
Panu Oulasvirta
panu.oulasvirta@alleco.fi, p. 045 679 0301
Kuvat
![Kuvassa on makean veden simpukoita joenpohjassa. Simpukat ovat mustia ja pitkänomaisia, ja niillä on terävä pää ja pyöristetty pää. Simpukat ovat osittain haudattuina joenpohjan soran ja kivien sekaan. Vesi on sameaa ja vihertävänruskeaa. Taustalla näkyy kiviä ja kasveja.](/data/images/public/69817878/70058396/e997a1c8-7eb0-4a74-b628-866035d5ca00-w_240.png)
Tietoja julkaisijasta
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kainuun ELY-keskus
Kainuun työttömyysaste koko maan neljänneksi matalin23.7.2024 08:00:17 EEST | Tiedote
Kainuussa oli kesäkuun lopussa reilut 2 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli 9,7 %. Pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden takaisesta 10 %. Työvoiman kysyntä laski merkittävästi, mutta tekijöistä on edelleen laajasti pulaa.
Sotkamoon perustetaan Lintulan Matin suojelualue HELMI-ohjelmalla11.7.2024 10:29:43 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskus on sopinut maanomistajan kanssa yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Sotkamon Jormaskylälle. Suojelualueen pinta-ala on noin 24 ha.
Suomussalmen Kivikankaan kaivospiirin talkkivarantojen hyödyntämisestä arviointiselostus nähtäville4.7.2024 09:15:53 EEST | Tiedote
Nordic Talc Oy suunnittelee talkkituotannon aloittamista Suomusalmen Haaposen esiintymässä. Kainuun ELY-keskus on vastaanottanut ympäristövaikutusten arviointiselostuksen hankevastaavalta ja se on nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.
Kainuun ELY-keskuksen lausunto Elementis Minerals Sotkamon tehtaan ja kaivoksen YVA-ohjelmasta2.7.2024 13:00:44 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskus on antanut lausunnon Elementis Minerals B.V. Branch Finland Sotkamon tehdas- ja kaivosalueen kaivannaisjätteiden ja vesienhallinta -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Kainuun työttömien määrä kasvoi 13 % toukokuussa26.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Kainuussa oli toukokuun lopussa noin 2 800 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste 9,3 % oli alueista kuudenneksi matalin. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut pitkään kasvusuunnassa mutta pieneni toukokuussa edelliskuusta. Työvoiman kysyntä laski huomattavasti, mutta tekijöistä on edelleen pulaa laajasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme