Vesistöihin päätyvän rautakuormituksen ehkäisy tärkeintä – myöhemmin rautasakkaa on vaikea poistaa vesistä
Tärkeä keino, jolla voidaan vähentää ruosteista rautasakkaa vesistöistä, on välttää ylisyviä ojituksia, varsinkin jos niillä ei voida lisätä metsätaloudellista kannattavuutta. Suosimulaattorilla voidaan tutkia kunnostusojitusten vaikutusta metsänkasvuun, taloudellista kannattavuutta ja välttää tarpeettomia ojituksia. Virtausverkkomalli ja vesinäytteet auttavat tarkentamaan, missä raudan huuhtoutumista kannattaa ehkäistä, todetaan RautaVirta-hankkeen tuloksissa.
Vesistöjen rautakuormituksen hillitseminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä rautasakan aiheuttamaa veden sameutumista ja ongelmia kaloille, kasveille, kalastajille, uimareille ja vesihuollolle. ”Keskeistä on ehkäistä raudan liikkeellelähtöä maankäytöllisillä toimenpiteillä. Kun rauta on jo päässyt vesistöihin, sen poistaminen on haastavaa”, kertoo yliopistotutkija Heini Postila.
Raudan esiintyminen maankuoressa ja vesistöissä on luonnollista. Maaperän korkeat rautapitoisuudet liittyvät rautarikkiyhdisteitä sisältäviin mustaliuskevyöhykkeisiin ja happamiin sulfaattimaihin, joita on paljon esimerkiksi Pohjanlahden rannikkoalueella.
Ojitustoimenpiteet lisäävät raudan liikkeellelähtöä ja huuhtoumista, sillä ojitukset muuttavat maaperän olosuhteita ja veden virtausreittejä. Raudan kulkeutuminen on vähäistä, kun maakerrokset pysyvät pohjaveden pinnan alla. Pohjaveden pinnanlasku ojituksen vuoksi kuitenkin muuttaa maaperän hapettavia ja pelkistäviä olosuhteita, mikä edistää raudan liukenemista ja huuhtoutumista sateella maa- ja pohjavesien kautta vesistöihin.
Sopivimmat paikat raudan huuhtoutumisen ehkäisemiseen voi valita paikkatietojen avulla
Raudan kulkeutumista valuma-alueella ja raudan poiston mahdollisuuksia erilaisilla vesienkäsittelyrakenteilla on tutkittu juuri päättyneessä RautaVirta (Raudan haitallisten vesistövaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousmailla) -hankkeessa Oulun yliopistossa yhdessä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Oulun Jäälinjärvi on keskellä asuinaluetta, ja sillä on paljon virkistyskäyttöä. Siihen valuvaa ruskeaa, sakeaa ja ikävää rautasakkaa on yritetty poistaa monin tavoin.
Jäälinjärven yläpuolisten vesien valuma-alueella on toteutettu Suosimulaattori-mallinnus. Suosimulaattorin avulla voidaan muun muassa arvioida ojitussyvyyden vaikutusta metsänkasvuun ja kannattavuutta; pienempi kuivavara eli vedenpinnan syvyys ojassa ei uusien tietojen mukaan haittaa puiden kasvua ja metsätaloutta. Virtausverkkomallilla taas voidaan arvioida, mistä rautapitoinen vesi valuu ojiin. Jäälinjärven valuma-alueelta eri pisteistä on myös otettu vesinäytteitä, joista on määritetty rautapitoisuus. Näiden pohjalta voidaan arvioida, missä toimia raudan huuhtoutumisen vähentämiseksi kannattaa tehdä.
”Tutkimustulokset osoittavat, että esimerkiksi Jäälinjärven valuma-alueella kunnostusojituksilla taloudellista metsänkasvatuksellista hyötyä voidaan saada vain pienillä alueilla, joten muilla alueilla kunnostusojitusten välttäminen on suositeltavaa”, sanoo projektitutkija Petra Korhonen. Lisäksi alueilla, joissa rautapitoisuudet ovat korkeita, on syytä harkita esimerkiksi ojien padotusta. Padotuksen avulla pohjavedenpinta voidaan nostaa pysyvästi korkeammalle, ja ehkäistä rautapitoisten maakerrosten hapettumista ja ruosteenvärisen rautasakan päätymistä järveen.
Kiimingin-Jäälin vesihoitoyhdistys on rakentanut useita vesienkäsittelyrakenteita, kuten kosteikkoja ja laskeutusaltaita, ja Jäälinjärveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta onkin saatu pienenettyä. Hankkeessa tutkittiin myös muita luontopohjaisia vedenpuhdistuskeinoja, kuten ojaan asetettujen puunippujen ja pyörrealtaan puhdistustehokkuutta. Raudan poiston kannalta parhaisiin, jopa yli 10 prosentin poistumiin, päästiin Jäälinjärvestä erotetulla 3,5 hehtaarin laskeutusaltaalla. Muilla rakenteilla poistotehokkuudet jäivät enimmillään alle 10 prosenttiin. Tarkempia lisätietoja rautahaasteesta ja sen huomioimisesta loppuraportissa ja opastusvideolla RautaVirta-hankkeen verkkosivuilla.
RautaVirta hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys edisti RautaVirta-hanketta merkittävällä, noin 580 talkootyötunnin panostuksella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö:
Yliopistotutkija Heini Postila, 0294 48 4503, heini.postila@oulu.fi
Projektitutkija Petra Korhonen, 040 098 9297, petra.korhonen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry:
Birger Ylisaukko-oja, 045 204 1003, birger.ylisaukko-oja@outlook.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kutsu medialle: Miten luonto tuottaa terveysvaikutuksia ruokaan? Yleisötilaisuus Hyvinkäällä3.5.2024 09:20:00 EEST | Kutsu
Oulun yliopiston johtaman Argumenta-hankkeen Terve ympäristö – terve ihminen sekä FOOD-tutkimusohjelman yhteinen yleisötilaisuus Hyvinkäällä Knehtilän tilalla 7. toukokuuta esittelee uusinta tutkimustietoa ruoan terveellisyydestä.
Kohti yliopistoa -koulutus tukee maahanmuuttajien polkua yliopistoon2.5.2024 10:02:05 EEST | Tiedote
Oulussa alkaa valmentava koulutus maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on suomenkielisiin yliopisto-opintoihin hakeutuminen. Oulun ja Lapin yliopistojen toteuttama Kohti yliopistoa -koulutus on ainutlaatuinen Pohjois-Suomessa. Haku ensimmäiseen koulutukseen on juuri alkanut.
Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei ole Suomessa syytä muuttaa2.5.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Raskausdiabetes on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista ongelmista, johon Suomessa sairastuu keskimäärin viidesosa synnyttäjistä, yhteensä noin 9 000 naista vuosittain. Raskausdiabeteksen merkittävin seuraus on sikiön liian suuri koko eli makrosomia, joka lisää syntymään liittyviä komplikaatioita.
Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon1.5.2024 03:01:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.
Sokerituotteiden verotuksella ei ole vaikutusta hammashoidon tarpeeseen26.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme