SuPerin Silja Paavola Lapsen oikeuksien päivänä: Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii myös lääkehoidollista osaamista

Lapsen hyvinvointi koostuu niin fyysisistä kuin psyykkisistä tekijöistä, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Samoin lapsen hyvinvoinnin kriisit voivat ilmetä joko psyykkisinä tai fyysisinä oireina. Hyvinvoinnin varmistaminen vaatii, että lapsen kasvatukseen osallistuu tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaa, jotka pystyvät havainnoimaan ja seuraamaan lapsen vointia niin hetkessä kuin myös pitemmällä aikavälillä, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Usein muutokset lapsen hyvinvoinnissa ovat huomattavissa päivittäisissä kasvatustilanteissa, kunhan lapselle tutut, vakituiset hoitajat saavat tehdä ammattitaitoaan ja koulutustaan vastaavaa työtä riittävällä miehityksellä.

Lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksessa ainoa ammattiryhmä, jonka peruskoulutukseen kuuluu lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja lääkehoidon toteuttaminen. Lääkehoito tarkoittaa lyhyt- tai pitkäaikaista lääkärin määräämää lääkehoitoa, jota varhaiskasvatuksessa toteutetaan lääkehoitosuunnitelman puitteissa yhdessä huoltajien kanssa.

– Lääke- ja sairaanhoidollisen osaamisen sisältyminen lähihoitajan koulutukseen on todellinen rikkaus suomalaisessa varhaiskasvatusjärjestelmässä, jota kannattaa myös vaalia, painottaa Paavola. – Tätä osaamista pitää jatkuvasti kehittää lähihoitajien opinnoissa ja myöhemmin työnantajan järjestäminä täydennyskoulutuksina.

SuPer on tänä syksynä kiertänyt satoja pääkaupunkiseudun päiväkoteja. Kierroksen tarkoituksena oli kartoittaa lastenhoitajien kuulumisia sekä yhdessä pohtia työpaikkojen haasteita ja varhaiskasvatuksen tilaa. Sekä päiväkotien ammattilaiset että SuPerissa pitkään varhaiskasvatusasioiden parissa työskennelleet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että päiväkotiarki on viime vuosikymmeninä muuttunut. Kodinomaisuuden ihanteesta on luovuttu tehokkuuden ja tuloksellisuuden nimissä.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kantaa huolta sekä päiväkodin työntekijöiden kuin myös lasten jaksamisesta.

– Vain riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa takaa päiväkotiin olosuhteet, jossa lapsen hyvinvoinnista voidaan pitää kokonaisvaltaisesti huolta. Lapsen fyysinen hyvinvointi toimii pohjana henkiselle hyvinvoinnille, joka puolestaan mahdollistaa pedagogiikan. Ei voi ottaa kehityksellisiä oikopolkuja hyvinvoinnin kustannuksella, muistuttaa Paavola.