Sateenkaariperheet ry

Laki ei tunnista Otson, 25, neljää vanhempaa: ”Kaikki he ovat minulle yhtä tärkeitä”

Jaa

Nykylainsäädännössä lapsella voi olla enintään kaksi vanhempaa. Tosiasiallisia vanhempia monissa perheissä on kuitenkin useampi, kuten kumppanuusperheissä. Näissä perheissä voidaan eksyä byrokratiaviidakkoon, kun lapsen tapaamisoikeus ja elatusvelvollisuus eivät tule annettuna. Kysyimme Lapsen oikeuksien viikolla kumppanuusperheen lapselta Otsolta, 25, miten lainsäädännön puutteet ovat hänen perheensä elämässä näkyneet.

Kuva: Pexels / Alisa Tsvetova
Kuva: Pexels / Alisa Tsvetova

Kiintymyssuhde neljään vanhempaan

Perinteisessä ydinperheessä vanhemmuutta jakavat aikuiset, jotka ovat keskenään parisuhteessa. Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Perhekokoonpanossa voi olla kaksi, kolme tai neljäkin ”de facto” vanhempaa, mutta juridisia vain kaksi:

”Olen syntynyt perheeseen, jossa minusta, siskostani ja veljestäni on huolehtinut neljä vanhempaa. Kaikilla vanhemmillamme ei ole ollut meihin samankaltaista juridista oikeutta ja se on luonut eriarvoisia asetelmia perheenjäsentemme kesken. Kaikilla ei ole ollut samanlaista oikeutta tavata toisiaan ja se on tullut meidän useamman kodin ja vanhemman perheessä joidenkin ihmissuhteiden väliin,” sanoo Otso.

Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen kertoo, kuinka lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä, genetiikasta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta:

”Kiintymyssuhteet kannattelevat lapsen kasvua ja kehitystä, kun taas kiintymyssuhteiden katkeaminen uhkaa lapsen hyvinvointia. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan.”

Otsosta olisi outoa ajatella, että hänen suhde vanhempiinsa olisi riippuvainen oikeudellisista määritelmistä. Kuitenkin vanhempien juridinen eriarvoisuus on nostanut päätään arjen järjestelyissä ja huolena siitä, miten asia näkyisi konfliktitilanteissa. Kysymys on Otsosta myös periaatteellinen:

”Olen elämäni aikana kokenut jatkuvaa ulkopuolista painetta, ystäviltäni ja yhteiskunnalta, määritellä vanhempani tärkeysjärjestykseen. Silloin tuntuu, etten voi sanoa, että kaikki vanhempani ovat minulle lukumäärästä välittämättä yhtä tärkeitä, jos se ei lain edessä ole mahdollista. Se luo turhaa huolta ja pelkoa lapsille esimerkiksi konfliktitilanteissa, jotka ovat muutenkin jo lapselle vaikeita ymmärtää, jos laki ei turvaa kaikkien perheenjäsenien oikeutta esimerkiksi tavata toisiaan.”

Tapaamisoikeus, elatusvelvollisuus ja perintöoikeus puuttuvat

Vanhemmuus muodostaa lapsen ja vanhemman välille oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen, joka merkitään väestötietojärjestelmään. Vanhemmuuden myötä lapselle syntyy tapaamisoikeus vanhempaansa sekä oikeus periä vanhempansa. Oikeudellisella vanhemmalla on myös velvollisuus elättää lasta. Kun kahden oikeudellisen vanhemman raja tulee vastaan, herää kysymys, miten lapsen oikeus kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin saataisiin turvattua?

”Pelkällä huoltajuudella näitä asioita ei ratkota, ainakaan ilman pitkällisiä byrokraattisia prosesseja. Kumppanuusperheissä tosiasialliseen vanhemmuuteen liittyvät juridiset suhteet eivät ole automaattisesti hoidossa lapsen syntyessä. Kumppanuusvanhemmuudessa joudutaankin usein näkemään paljon vaivaa sen eteen, että oman lapsen asema olisi oikeudellisesti turvattu. Tämä voi tarkoittaa lukuisia käyntejä lastenvalvojien ja tuomioistuimen luona. Tällainen rakenteellinen epäkohta on täysin ristiriidassa lasten oikeuksien sopimukseen nähden. Vanhempien epävarmuus asemastaan ja lasten oikeusturvasta voi olla perheelle äärimmäisen kuluttavaa,” painottaa Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Ruohonen.

Muutoksia vanhemmuus- ja adoptiolakiin

Kolmen tai neljän vanhemman perheiden asemaa voitaisiin parantaa uudistamalla vanhemmuuslakia siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista:

”On lapsen etu syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen. Jos laki tunnistaisi useamman vanhemman perheet, ehkäisisi tämä ristiriitoja ja suojaisi lasta – sekä hänen suhdettaan kaikkiin vanhempiinsa että oikeutta vaikkapa elatukseen. Tässä lainsäädännön olisi jo aika mukautua monimuotoisten perheiden elettyyn todellisuuteen,” vetoaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Useampia tosiasiallisia vanhempia on usein myös uusperheissä ja sijaisperheissä. Jos vanhemmuus halutaan näissä tilanteissa vahvistaa, on jonkun aiemmista vanhemmista luovuttava omasta vanhemmuudestaan, jos vanhempia olisi muuten kahta useampia. Tilanne olisi mahdollista korjata adoptiolakia uudistamalla siten, että perheen sisäisessä adoptiossa kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.

Osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen keväällä 2023 julkaistussa loppuraportissa esitetään monivanhemmaisten perhetilanteiden huomioimista lainsäädännössä. Tutkimushankkeen tutkijat esittävät, että useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman tilanteet tulee ottaa huomioon lainsäädännön tulevassa valmistelutyössä. Keinoja monivanhemmuustilanteiden huomioon ottamiseen on etsittävä sekä vanhemmuuden oikeudellista määrittelyä tarkastelemalla että huoltajuutta koskevasta sääntelystä.

Lisätietoja useamman kuin kahden vanhemman oikeudellisesta asemasta voi lukea Sateenkaariperheet ry:n sivuilta ja Laki ja perheiden monimuotoisuus -hankkeesta.

Sateenkaariperheet ry:ltä ja Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeelta voi kysyä sekä asiantuntijahaastateltavia että perheitä kertomaan kokemuksiaan artikkeleihin, jotka koskevat kahta useamman oikeudellisen vanhemman mahdollisuutta. Haastateltavat ovat joko kumppanuusperheiden vanhempia tai (aikuisia) lapsia. Vastaamme pyyntöihin sähköpostitse ja puhelimitse toimistoaikoina ma-pe.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Pexels / Alisa Tsvetova
Kuva: Pexels / Alisa Tsvetova
Lataa

Sateenkaariperheet ry on lastensuojelu- ja perhejärjestö, joka tekee ihmisoikeustyötä, perhepolitiikan kehittämistyötä, lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä, sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden kehittämistyötä sekä moninaisuuskasvatustyötä.

Kumppanuusvanhemmaksi on Stea:n rahoittama ja Sateenkaariperheet ry:n toteuttama kolmivuotinen kehittämishanke (2021–2024). Päämääränä on tehdä kumppanuusvanhemmuudesta tunnettu ja turvattu tapa perheellistyä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sateenkaariperheet ry

Suomi sai YK:n lapsen oikeuksien komitealta huonon arvosanan – jätti sateenkaariperheen lapsen korvauksetta4.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomi karkotti venäläisen sateenkaariperheen lapsen vanhempineen, koska katsoi, että lapsi ei tarvinnut kansainvälistä suojelua. YK lapsen oikeuksien komitea totesi ratkaisussaan vuonna 2021, että Suomi oli loukannut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmea artiklaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komitea antoi Suomelle langettavan ratkaisun. Tänä keväänä komitea päätti asian seurannan ja antoi arvionsa ratkaisun toimeenpanosta. Arvosanaksi annettiin ”B”, mikä tarkoittaa, että ratkaisu on vain osittain toimeenpantu. Suomi ei esimerkiksi ole maksanut lapselle mitään korvausta, vaikka komitea sitä edellyttikin. Sateenkaariperheet ry on järkyttynyt tapauksen puutteellisesta toimeenpanosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye