Hyvä vai paha some? Nuoret tarvitsevat tukea 24/7 tavoitettavissa olemisen kanssa
Erika Maksniemi ei allekirjoita pelkän ruutuajan pituutta nuorten hyvinvoinnin mittarina.

Tuoreessa väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten nuorten sosiaalisen median (somen) käyttöä, unta ja kouluhyvinvointia. Väitöskirjassa tarkasteltiin sosiaalisessa mediassa käytetyn ajan lisäksi myös erilaisia psykososiaalisia ulottuvuuksia, joihin nuorten sosiaalisen median käyttö kytkeytyy.
Maksniemen tutkimus tuo julkiseen keskusteluun uudenlaisen näkökulman.
– On hyvin tärkeää, miten puhumme nuorten somen käytöstä julkisesti ja erityisesti nuorten kanssa. Nuorten kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat moniulotteisia eikä niihin liittyviä haasteita korjata yksinkertaisesti vain rajoittamalla somen parissa käytettyä aikaa, Maksniemi toteaa.
Maksniemen mukaan ei ole myöskään tarkoituksenmukaista korostaa vain sosiaalisen median negatiivisia puolia ja yleistää ongelmat kaikkia nuoria koskeviksi.
– Somessa on paljon hyvääkin ja tärkeää olisi ohjata nuoria tämän hyvän pariin. Erilaisten digitaalisten taitojen lisäksi nuoret tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka voivat suojata nuoria teknologian käytön negatiivisiltakin vaikutuksilta.
Monipuolisempi keskustelu kännyköiden ja somen käytöstä on tarpeen
Maksniemi haluaa monipuolistaa keskustelua nuorten puhelimen käytöstä ja tuoda keskusteluun uusia ulottuvuuksia. Keskustelu on ollut turhan mustavalkoista ja keskittynyt uhkakuvien maalailuun.
– Melkein kaikilla ihmisillä on tästä aiheesta jonkinlainen mielikuva eikä sen pitäisi olla yksinomaan se, että nuoret ovat pilalla somen takia. Digitaalisuus lisääntyy ja on tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat jo varhaisessa vaiheessa hyödyntämään somea oman hyvinvoinnin edistämisessä.
Kouluissa pitäisi Maksniemen mukaan käsitellä myös somen positiivisia vaikutuksia, sillä algoritmit voivat koukuttaa ja turvallisen kohtuukäytön ymmärtäminen on yhä tärkeämpää.
Viime vuosikymmenen aikana oppilaiden kouluhyvinvointi on heikentynyt ja tämän on ajateltu liittyvän somen aiheuttamaan väsymykseen. Maksniemen tutkimus tutki nuorten sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia nuorten uneen. Väitöskirjan tulokset eivät yksiselitteisesti tukeneet ajatusta, että sosiaalisen median käyttö myöhästyttäisi nuorten nukkumaanmenoaikoja. Sen sijaan nuoret, jotka kokivat painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat enemmän alttiita uupumiselle. Somen käyttö ja sen seuraukset myös muuttuivat varhaisesta teini-iästä lukioon siirryttäessä.
Välineinä kyselytutkimus, kokemusotantamenetelmä ja aktiivisuusrannekkeet
Maksniemen väitöstutkimus pohjautui pääosin pitkittäisaineistoihin, jotka kerättiin kyselytutkimuksena. Lisäksi aineistoa kerättiin kokemusotantamenetelmää hyödyntämällä: nuoria seurattiin intensiivisesti kahden viikon ajan kysymällä heidän tuntemuksistaan ja somen käytöstä päivittäin useita kertoja ja unta seurattiin myös aktiivisuusrannekkeilla. Näin voitiin tarkastella objektiivisemmin todellisia nukkumaanmenoaikoja, niitä edeltävää toimintaa sekä seuraavan päivän vireystilaa.
KM Erika Maksniemellä on sekä luokanopettajan että aineenopettajan (terveystieto) pätevyys. Hänen väitöskirjansa kuuluu kasvatuspsykologian alaan. Tutkimustyön ohessa Maksniemi työskentelee opettajankouluttajana sekä pedagogisena asiantuntijana. Väitöstutkimuksen aihe valikoitui omasta kiinnostuksesta edistää nuorten hyvinvointia.
Kasvatustieteen maisteri Erika Maksniemi väittelee 8. joulukuuta klo 13 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Adolescents' socio-digital engagement, sleep, and academic well-being .
Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa osoitteessa Fabianinkatu 26. Väitöstä voi seurata myös verkon välityksellä.
Väittelijän yhteystiedot
Väitöskirjatutkija Erika Maksniemi, erika.maksniemi@helsinki.fi, +358 40 820 3499
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme