Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan
Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, etenkin nuorilla naisilla. 20–39-vuotiaista naisista 46 prosenttia on hyvin tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Monet aikuiset ovat myös valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten säästämään energiaa, syömään kasvipainotteisesti ja ostamaan tavaroita vähemmän.
Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. THL selvitti nyt ensimmäistä kertaa maanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta huolissaan olemista ja ilmastotekoja. Tutkittavat olivat iältään 20–74-vuotiaita.
Kaikista kyselyyn vastanneista naisista 38 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia kertoi olevansa ilmastonmuutoksesta hyvin tai erittäin huolissaan. Vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Huolestuneisuus on yleisintä korkeasti koulutetuilla, esimerkiksi korkeasti koulutetuista naisista joka toinen kantaa huolta ilmastonmuutoksesta.
”Ilmastonmuutokseen liittyvällä huolella voi olla vaikutuksia myös mielenterveyteen ja nuorten tulevaisuuden näkymiin. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Ilmastohuolesta ja keinoista sen käsittelemiseksi tulisi käydä nykyistä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Huoli ilmastonmuutoksesta voi kanavoitua arjen kestäviksi valinnoiksi
Monet kertovat tekevänsä arjessa valintoja, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastotoimista raportoidaan laajasti yli ikä- ja sukupuolirajojen.
Noin 70 prosenttia kertoi torjuvansa ilmastonmuutosta vähentämällä tavaroiden ostamista ja säästämällä energiaa. Lisäksi 34 prosenttia oli vähentänyt autoilua tai hankkinut vähemmän fossiilista polttoainetta kuluttavan auton.
”Jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään tekemällä kestäviä valintoja arjessa. Toimiminen voi myös vähentää huolta ja auttaa ylläpitämään toivoa. Tämänkin takia olisi tärkeä varmistaa kestävien valintojen mahdollisuus myös matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville”, toteaa ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren.
Ruokavalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Naisista 46 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia oli muuttanut ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi torjuakseen ilmastonmuutosta.
”Jo pienillä arjen muutoksilla on merkitystä, jos iso osa väestöstä lähtee niihin mukaan. Esimerkiksi makaronilaatikkoa tehdessä osan lihasta voi korvata kasviperäisellä proteiininlähteellä”, kertoo erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
Ruokavalion muuttaminen kasvipainotteisemmaksi edistää niin ympäristön kuin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Osa kokee epävarmuutta siitä, mikä on ympäristöystävällistä ruokaa. Tämä voi vaikeuttaa muutosten tekemistä omassa ruokavaliossa, vaikka halua muutoksiin olisikin. Tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia kokee asiassa epävarmuutta. Selkeälle tiedolle aihepiiristä on edelleen tarvetta.
Ympäristöystävällisen ruokavalion voi koostaa monella tavalla painottaen omia mieltymyksiä. Kasvikunnan tuotteet, kuten täysjyvävilja, palkokasvit, juurekset, vihannekset, hedelmät ja marjat, sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat terveyden ja ympäristön kannalta hyviä valintoja.
”On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään tarve ilmastonmuutoksen hillinnälle ja kestävyyttä edistäville elämäntapamuutoksille. On myös tärkeää, että hallitusohjelmassa sitoudutaan ilmastolain tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi. Se on omiaan ylläpitämään toivoa yhteiskunnassamme”, Mikaela Grotenfelt-Enegren jatkaa.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan laajasti syksyn aikana
Tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Tutkimus sisälsi ensimmäistä kertaa myös kestävyyttä käsitelleen osion. Kestävyydestä kysyttiin 14 000:lta 20–74-vuotiaalta kutsun saaneelta. Heistä 5 580 (40 %) vastasi kysymyksiin. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tunnistaa ihmisen olevan osa luonnon kokonaisuutta
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
- ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
- ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan päätöksenteon ytimeen.
Lähde:
Ilmastonmuutos, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Ilmastonmuutos ja ruokavalion kasvipainotteisuus, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Lisätietoja:
Mikaela Grotenfelt-Enegren
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8418
etunimi.sukunimi@thl.fi
Timo Partonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Sares-Jäske
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7238
etunimi.sukunimi@thl.fi
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
Aiemmin tutkimuksesta:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, alueelliset erot suuria9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.
THL viikolla 20/20258.5.2025 15:23:41 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 8.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 9.5. THL julkaisee ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Esimerkiksi masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin. Samalla THL julkaisee suositukset toimista kuntien ja hyvinvointien päättäjille. Lisätiedot: taija.huhtala(at)thl.fi, puh. 029 524 8138 to 15.5. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys - Terve Suomi 2024 -kyselyn tuloksia. Tilastoraportti ja Sotka
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä7.5.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
THL viikolla 19/202530.4.2025 12:07:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri julkaistaan yleensä joka torstai, mutta tänään, vappuaattona, se ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 30.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 7.5. Alueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallisen terveysindeksin 2021–2023 tuloksia. Yhteistiedote Kelan kanssa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 pe 9.5. Jätevesitutkimuksen tulokset huumeiden käytöstä julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ma 5.5. Ulkomaista syntype
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme