Suomalaisäidit ovat ottaneet kiinni ruotsalaisten työllisyysasteen
Suomalaisten ja ruotsalaisten äitien työllisyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan nyt, kun työllisyyden määritelmä on mm. vanhempainvapaiden osalta molemmissa maissa sama. Tämä selviää Tilastokeskuksen asiantuntijoiden Tarja Baumgartnerin, Elina Pelkosen ja Olga Kamburin artikkelista Tieto&trendit-verkkolehdessä.
Artikkelissa vertaillaan paitsi työllisyysastetta, myös tietoa siitä, onko vastaaja tehnyt töitä tutkimusviikolla. Molemmilla tavoilla mitattuna erot suomalais- ja ruotsalaisäitien välillä ovat pieniä.
Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. Näin 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana, mikä herätti keskustelua. Työvoimatutkimuksen sisältöuudistuksen myötä määritelmä on nyt molemmissa maissa yhdenmukainen: työstä vanhempainvapailla olevat lasketaan työllisiksi.
Vuonna 2021 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30–34 ja 55–59.
Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat pitkälti keskittyneet siihen vaiheeseen, jolloin lapset ovat pieniä. Vuonna 2021 ero näkyi ruotsalaisten hyväksi vain alle 3-vuotiaiden lasten äideillä. Siitä eteenpäin äitien työllisyysaste oli samalla tasolla molemmissa maissa. Ero pienimpien lasten äitien kohdalla vaikuttaisi selittyvän pitkälti sillä, että Suomessa perhevapaiden käyttö jakautuu Ruotsia epätasaisemmin naisten ja miesten välillä.
”Pienten lasten vanhemmista suomalaiset äidit ovat ruotsalaisia äitejä harvemmin töissä tutkimusviikolla, mutta suomalaiset isät taas useammin kuin ruotsalaiset isät”, artikkelissa todetaan.
”Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä”, kirjoittajat lisäävät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina PelkonenYliaktuaari
Puh:029 551 3011elina.pelkonen@stat.fiOlga KamburYliaktuaari
Puh:0295 513 565olga.kambur@stat.fiTarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:0295 513 561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pieni positiivinen pilkahdus syntyvyydessä alkuvuonna – lasku tasaantunut25.7.2024 08:00:56 EEST | Tiedote
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 21 719 lasta, mikä on 465 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Myös kokonaishedelmällisyysluku on kohonnut aavistuksen verrattuna vuoden 2023 tasoon.
Inflaatio hidastuu edelleen – elintarvikkeiden hinnat viime vuoden tasolla15.7.2024 08:01:45 EEST | Tiedote
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 1,3 %, kun se vuoden alussa tammikuussa oli 3,3 %. Euroopan keskuspankin EKP:n käyttöön tuotettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli kesäkuussa 0,5 %, kun se vuoden alussa oli 1,1 %.
Konkurssiin haettujen yritysten määrä kesäkuussa edelleen kasvussa, palvelualoilla suurin konkurssiriski12.7.2024 08:01:33 EEST | Tiedote
Kesäkuussa pantiin vireille 252 konkurssia. Tämä on 13 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemuksista noin puolet oli palvelualoilla ja viidennes kaupan alalla.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku toukokuussa vähäisintä sitten loppuvuoden 202227.6.2024 08:02:09 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat toukokuussa koko maassa 2,8 % edellisestä vuodesta. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 1,0 %.
Joka toisella suomalaisella asuntokunnalla velkaa vuonna 2023, velat pienenivät edellisvuodesta18.6.2024 08:01:52 EEST | Tiedote
Suomalaisista asuntokunnista 51 prosentilla oli velkaa vuonna 2023. Veloista valtaosa eli 70 prosenttia oli asuntovelkaa. Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 94 000 euroa. Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelka oli 114 800 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme