Suomalaisäidit ovat ottaneet kiinni ruotsalaisten työllisyysasteen

Artikkelissa vertaillaan paitsi työllisyysastetta, myös tietoa siitä, onko vastaaja tehnyt töitä tutkimusviikolla. Molemmilla tavoilla mitattuna erot suomalais- ja ruotsalaisäitien välillä ovat pieniä.

Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. Näin 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana, mikä herätti keskustelua. Työvoimatutkimuksen sisältöuudistuksen myötä määritelmä on nyt molemmissa maissa yhdenmukainen: työstä vanhempainvapailla olevat lasketaan työllisiksi.

Vuonna 2021 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30–34 ja 55–59.

Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat pitkälti keskittyneet siihen vaiheeseen, jolloin lapset ovat pieniä. Vuonna 2021 ero näkyi ruotsalaisten hyväksi vain alle 3-vuotiaiden lasten äideillä. Siitä eteenpäin äitien työllisyysaste oli samalla tasolla molemmissa maissa. Ero pienimpien lasten äitien kohdalla vaikuttaisi selittyvän pitkälti sillä, että Suomessa perhevapaiden käyttö jakautuu Ruotsia epätasaisemmin naisten ja miesten välillä.

”Pienten lasten vanhemmista suomalaiset äidit ovat ruotsalaisia äitejä harvemmin töissä tutkimusviikolla, mutta suomalaiset isät taas useammin kuin ruotsalaiset isät”, artikkelissa todetaan.

”Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä”, kirjoittajat lisäävät.