Suomalaisäidit ovat ottaneet kiinni ruotsalaisten työllisyysasteen
Suomalaisten ja ruotsalaisten äitien työllisyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan nyt, kun työllisyyden määritelmä on mm. vanhempainvapaiden osalta molemmissa maissa sama. Tämä selviää Tilastokeskuksen asiantuntijoiden Tarja Baumgartnerin, Elina Pelkosen ja Olga Kamburin artikkelista Tieto&trendit-verkkolehdessä.
Artikkelissa vertaillaan paitsi työllisyysastetta, myös tietoa siitä, onko vastaaja tehnyt töitä tutkimusviikolla. Molemmilla tavoilla mitattuna erot suomalais- ja ruotsalaisäitien välillä ovat pieniä.
Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. Näin 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana, mikä herätti keskustelua. Työvoimatutkimuksen sisältöuudistuksen myötä määritelmä on nyt molemmissa maissa yhdenmukainen: työstä vanhempainvapailla olevat lasketaan työllisiksi.
Vuonna 2021 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30–34 ja 55–59.
Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat pitkälti keskittyneet siihen vaiheeseen, jolloin lapset ovat pieniä. Vuonna 2021 ero näkyi ruotsalaisten hyväksi vain alle 3-vuotiaiden lasten äideillä. Siitä eteenpäin äitien työllisyysaste oli samalla tasolla molemmissa maissa. Ero pienimpien lasten äitien kohdalla vaikuttaisi selittyvän pitkälti sillä, että Suomessa perhevapaiden käyttö jakautuu Ruotsia epätasaisemmin naisten ja miesten välillä.
”Pienten lasten vanhemmista suomalaiset äidit ovat ruotsalaisia äitejä harvemmin töissä tutkimusviikolla, mutta suomalaiset isät taas useammin kuin ruotsalaiset isät”, artikkelissa todetaan.
”Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä”, kirjoittajat lisäävät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina PelkonenYliaktuaari
Puh:029 551 3011elina.pelkonen@stat.fiOlga KamburYliaktuaari
Puh:0295 513 565olga.kambur@stat.fiTarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:0295 513 561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kutsu: Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla -tutkimuskirjan julkaisuwebinaari 22.5.6.5.2025 08:41:59 EEST | Kutsu
Tilastokeskuksen tutkimusjulkaisu Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla julkaistaan 22.5.2025. Tervetuloa webinaariin kuulemaan ajankäytön muutoksista ja trendeistä!
Vanhojen osakeasuntojen hinnat yhä laskussa5.5.2025 08:03:30 EEST | Tiedote
Asuntojen hintojen lasku jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta. Maaliskuussa laskua oli 1,6 % viimevuotisesta.
Elinajanodotteet uuteen ennätykseen vuonna 2024 – kuolleiden määrä laski selvästi29.4.2025 08:02:18 EEST | Tiedote
Vastasyntyneen elinajanodotteet nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkealle. Ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,7 vuodella ja tytöillä 0,6 vuodella verrattuna vuoteen 2023.
Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa25.4.2025 08:04:22 EEST | Tiedote
Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Lopettaneiden yritysten määrä ennätystasolla 2024 – muutos verotuksessa voi selittää kasvua23.4.2025 08:02:47 EEST | Tiedote
Lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 16 188, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme