Väitös: Suomen vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojen uneen
Osa vauvoista ja lapsista nukkuu pitkään ja rauhallisesti. Osa taas heräilee tiheästi ja nukkuu lyhyitä unia. Näiden yksilöllisten erojen taustalla voi olla useita syitä, mutta kaikkia varhaislapsuuden unen laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Väitöstutkimuksessaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä.
Vuodenaikojen vaikutusta aikuisten uneen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että aikuisten unirytmi voi viivästyä pimeinä vuodenaikoina, kun taas valoisina kesäkuukausina yöuni saattaa lyhentyä. Osalla ihmisistä uni saattaa reagoida vuodenaikojen vaihteluun herkemmin kuin toisilla.
– Suomessa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi luonnonvalon määrään. Aiempien, muualla maailmassa tehtyjen unitutkimusten tulokset eivät siksi välttämättä ole kaikilta osin yleistettävissä meidän olosuhteisiimme, Anja Kärki huomauttaa.
Toisin kuin aikuisten, lasten unta on tutkittu huomattavasti vähemmän. Väitöstutkimuksessaan Kärki tarttui aiheeseen ja selvitti Suomen vuodenaikojen vaikutusta varhaislapsuuden uneen. Asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa unitutkimuksen kultaisen standardin eli unipolygrafian keinoin. Unipolygrafia on tarkin kliinisessä käytössä oleva menetelmä unen tutkimiseen.
Tutkimuksessaan Kärki seurasi lasten unta kuukauden, kahdeksan kuukauden sekä kahden vuoden iässä. Nuorimmissa kahdessa ikäryhmässä Suomen vuodenaikojen vaikutus uneen tuli selvästi esiin, mutta kahden vuoden ikäisillä lapsilla vaikutus oli vähäisempää.
– Näyttää siltä, että vauvat saattavat olla taaperoita herkempiä vuodenaikojen vaihtelulle. Samoin kuin aikuisilla, valoisa vuodenaika saattaa lyhentää myös pikkuvauvojen unen kestoa, mutta pikkuvauvojen unen rakenne ei näytä kärsivän valoisista kesäkuukausista. Kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla sen sijaan kevät, jolloin etenkin illan valon määrä lisääntyy nopeasti, heikensi unen laatua, Kärki sanoo.
Pois kellojen siirtelystä ja pimennysverhot joka kotiin
Anja Kärki arvioi tutkimuksessaan myös keväisen kellojen siirron vaikutusta kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen uneen. Tulosten perusteella myös äkillinen muutos kellonajassa näyttää heikentävän vauvojen unen laatua tässä ikäryhmässä.
Kellojen siirrosta luopumisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös on jäänyt tekemättä. Kärjen väitöskirjan tulos tukee kellojen siirrosta luopumista.
– Kellojen siirtelyhän ei perustu mihinkään järkisyyhyn, enkä ole koskaan tavannut unitutkijaa, joka kannattaisi kellojen siirtelyä, Kärki sanoo.
Tutkimustulosten perusteella jo vauvavuoden aikana on suositeltavaa noudattaa säännöllistä valo-pimeysrytmiä muun säännöllisen elämänrytmin ohella. Aamuun ja päivään on hyvä keskittää valoaltistus ja aktiivinen tekeminen, kun taas iltaisin ja öisin on syytä rauhoittua ja vähentää valoaltistuksen määrää. Makuuhuone tulisi olla iltaisin ja öisin niin hyvin pimennetty kuin mahdollista, eli kunnon pimennysverhot ovat tarpeellinen hankinta jokaiseen kotiin.
Anja Kärki työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Hän työskentelee muun muassa unidiagnostiikan parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta
Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärjen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja Associations between Finnish Seasons and Sleep in Early Childhood tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 15.12.2023 kello 11 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christian Cajochen Baselin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anja Kärki
anja.karki@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme