Positiivinen mieliala on yhteydessä vähäisempiin terveysvaivoihin. Emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kehitys kytkeytyvät toisiinsa aikuisuudessa

Tutkijat tekevät usein oletuksia hyvinvoinnin ja terveyden välisistä yhteyksistä. Usein ajatellaan, että terveyden heikkeneminen voi johtaa hyvinvoinnin vähenemiseen. On kuitenkin mahdollista, että yhteys on myös toisin päin, eli emotionaalisesti hyvinvoivat ihmiset kokevat itsensä terveemmiksi.  

Tällaisten syy-yhteyksien tutkiminen edellyttää pitkittäistutkimusasetelmaa, jollaiseen tämän tutkimuksen analyysit perustuvat. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri aikuisuuden ikävaiheissa (36-, 42-, 50- ja 61-vuotiaana) arvioidun emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välisiä kytköksiä. Emotionaalista hyvinvointia mitattiin tutkimuksessa elämäntyytyväisyyden sekä positiivisen ja negatiivisen mielialan avulla. Terveyttä tarkasteltiin yleisen itsearvioidun terveyden sekä erilaisten oireiden, kuten päänsäryn, lihassäryn sekä heikotuksen ja väsymyksen, kokemisen näkökulmasta.  

- Tulosten mukaan vähäisempi oireiden kokeminen 36- tai 50-vuotiaana oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen 6–11 vuotta myöhemmin. Lisäksi matalampi negatiivinen ja runsaampi positiivinen mieliala 42 tai 50 vuoden iässä ennustivat vähäisempää oireiden kokemista 8–11 vuotta myöhemmin, kertoo väitöskirjatutkija Emmi Reinilä Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.   

Yhteys emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välillä näyttäisikin olevan tutkimuksen perusteella kaksisuuntainen. Kun ihminen kokee vähemmän ikäviä terveysoireita, niin hänen tyytyväisyytensä elämään voi lisääntyä. Toisaalta positiivisempi mieliala voi myötävaikuttaa siihen, että ikävien oireiden kokeminen vähenee.  

- Lisäksi havaitsimme runsaamman negatiivisen mielialan ennakoivan parempaa itsearvioitua terveyttä, mikä oli odotusten vastainen havainto. Tätä voi selittää se, että esimerkiksi murehtiminen saattaa joissain tilanteissa johtaa terveydelle edullisiin toimintoihin, kuten hakeutumiseen terveydenhuollon palveluihin, Reinilä toteaa.  

Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta, jossa samojen ihmisten kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Tutkimuksen viimeisin aineistonkeruu (TRAILS) toteutettiin vuosina 2020–2021, ja sitä rahoitti Suomen Akatemia. 

Alkuperäisjulkaisu: 

Reinilä, E., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Psychology & Health, early online. https://doi.org/10.1080/08870446.2023.2261038 

Lisätietoa: 

Emmi Reinilä 
väitöskirjatutkija 
emmi.e.reinila@jyu.fi 
+358 40 183 1423